Tulevaisuudessa kuntien täytyy huolehtia taloudestaan entistä enemmän itse. Hallitusneuvotteluissa päätettiin leikata kuntien vuosittaisista valtionosuuksista yli 630 miljoonaa euroa.

Useissa kunnissa valmistaudutaankin jo veroprosenttien nostoon. Kyselyyn vastanneista kuntajohtajista yhdeksän kymmenestä uskoo, että kuntaveroa on pakko nostaa. Arviot veronkorotuksista vaihtelevat puolen ja kolmen prosenttiyksikön välillä.

Lisää velvoitteita - kuka maksaa?

Kunnat saavat hoitaakseen myös lisää tehtäviä. Etenkin pienemmissä ja köyhemmissä kunnissa mietitään nyt miten uudet, lain takaamat palvelut rahoitetaan. Esimerkiksi parin vuoden päästä todennäköisesti voimaan tuleva vanhuspalvelulaki mietityttää.

- Se on tietysti hyvä ja tarpeellinen, mutta aiheuttaa huomattavasti menoja kunnille. Ja samaan aikaan leikataan valtionosuuksia, harmittelee reilun tuhannen asukkaan Kiikoisten kunnanjohtaja Tapio Rautava.

Kunnille verotuloja on tulossa vähemmän myös pienituloisten kunnallisverotuksen perusvähennyksen ja työtulovähennyksen myötä. Valtio kuitenkin lupaa korvata veromuutoksista kuntien kassaan aiheutuvat vajeet verojärjestelmän kautta.

Myönteistä on, että kunnat saavat edelleen korotetun osuuden yhteisöveron tuotosta ensi- ja seuraavana vuonna. Tosin korotuksesta luovuttaneen sen jälkeen. Vaarana on, että jos yhteisövero poistetaan kuntien tulopohjasta ja menetys korvataan valtionosuuksina, kunnat ovat entistä riippuvaisempia valtion toimista.

Kiristyvä talous pakottaa kuntaliitoksiin

Palveluiden heikkenemistä ennusti neljä vastaajaa viidestä. Yleisimmin mainittuja leikkauskohteita ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, koulut ja kaikki sellaiset palvelut, joihin laki ei pakota.

- Leikkauksia varmaan joudutaan tekemään niin sanottuihin ei-lakisääteisiin tehtäviin, joita ovat muun muassa vapaa-ajan palvelut, ennustaa Kiikoisten kunnanjohtaja Tapio Rautava.

Kunnallistalouden emeritusprofessori Pentti Meklin ymmärtää kunnanjohtajien tuskan. Hänen mukaansa ohjelma asettaa pienimmät ja köyhimmät kunnat ahtaalle ja käytännössä pakottaa kuntaliitoksiin.

- Uusi hallitus pyrkii kovasti viemään eteenpäin kuntarakenneuudistusta. Sävy on selvästi se, että kuntien tulisi tulevaisuudessa olla työssäkäynti- tai asiointialueita, Meklin arvioi.

Kunnanjohtajista kolme neljästä arvoi, että kiristyvään taloudelliseen tilanteeseen ainoa ratkaisu on todennäköisesti kuntaliitos. Kuntien määrän väheneminen lienee väistämätöntä jo hallituskauden alkuvuosina.

Hallituksen on määrä päättää kuntauudistuksen tarkemmasta aikataulusta tulevan syksyn aikana.

YLE Uutisten kyselyyn vastasi kolmannes kunnista.