Talous |

Kysely: Nämä rakenneuudistukset sopivat suomalaisille

Palkkoihin enintään puolen prosentin korotus: varovainen kyllä. Opintotuen leikkaus: selkeä ei. Näin vastasivat suomalaiset, kun Yle kysyi, mitkä julkisuudessa olleet rakenneuudistusehdotukset suomalaiset olisivat valmiita hyväksymään.

grafiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Suomalaiset voisivat joustaa työelämässä, mutta eivät perusturvan tasosta. Tämä selviää Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta. Tutkimuksessa kysyttiin suomalaisilta, mitkä kymmenestä eniten julkisuudessa olleesta rakenteellisesta uudistuksesta he voisivat hyväksyä Suomen talouden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Kolme rakenneuudistusvaihtoehtoa sai suomalaisten hyväksynnän: sosiaaliturvan muuttaminen vastikkeelliseksi, palkankorotusten rajaaminen enintään puoleen prosenttiin ja pienen pienellä enemmistöllä myös eläkeiän nostaminen 65 vuoteen.

"Kovaa, oikeistolaista politiikkaa"

Eniten tutkimuksen tehnyttä Taloustutkimuksen tutkimuspäällikköä Juho Rahkosta yllätti se, kuinka suuren suosion sai sosiaaliturvan muuttaminen vastikkeelliseksi eli se, että sosiaaliturvan saaja joutuisi osallistumaan johonkin yleishyödylliseen palvelukseen. Kaksi kolmasosaa suomalaisista hyväksyisi uudistuksen.

Puolueista ainoastaan vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat jakautuvat lähes tasan kannattajiin ja vastustajiin. Muissa puolueissa ehdotuksen kannatus on selkeää.

– Sehän kuulostaa aika kovalta, kovan oikeistolaiselta politiikalta. Mutta se jotenkin liittyy tähän työn arvostamiseen suomalaisessa kulttuurissa, sitä kautta sen täytyy olla selitettävissä, Rahkonen pohtii.

– Opintotuki ja kotihoidontuki ovat molemmat tavallaan vastikkeellisia. Kumpaakin saadakseen täytyy tehdä jotain. Ja niitä ei ehdottomasti haluta leikata, Rahkonen jatkaa.

Grafiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
 

Rakenneuudistusehdotuksista eniten vastustusta saikin opintotuen alentaminen.  Sitä vastusti yli yhdeksän kymmenestä. Muissa puolueissa ehdotus sai täystyrmäyksen, mutta RKP:n ja kristillisdemokraattien kannattajista noin joka viides voisi hyväksyä opintotuen alentamisen.

Kotihoidontuen pienentämistä kannatti vain hieman useampi kuin joka kymmenes.

Grafiikka.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Asumistuen leikkaaminen jakoi jo hieman enemmän mielipiteitä, vaikka sitäkin selvästi vastustetaan. RKP:n kannattajista lähes puolet, kokoomuksen kannattajista kolmannes ja keskustalaisista joka neljäs olisi valmis hyväksymään asumistuen pienentämisen.

Vastustus on suurinta vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa. Molempien puolueiden äänestäjistä noin 90 prosenttia vastustaa asumistuen leikkaamista.

Vanha oikeisto-vasemmistolinja jakaa mielipiteet

Asenne kysyttyihin rakennemuutoksiin noudattelee pitkälti oikeisto-vasemmistojakoa. Porvaripuolueiden kannattajat suhtautuvat selkeästi myönteisemmin rakennemuutoksiin kuin vasemmistopuolueiden kannattajat.

– Tämä selittää, miksi hallituksen on vaikea päästä tästä sopuun. Siellä on porvaripuolueita ja vasemmistopuolueita suunnilleen tasamäärin samassa hallituksessa, joten nämä asiat eivät sitten ole edenneet, Turun yliopiston politiikan tutkija Ville Pernaa toteaa.

Grafiikka.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Eniten kahden suurimman hallituspuolueen äänestäjiä jakavat työelämään liittyvät kysymykset, kuten ensimmäisen sairauslomapäivän muuttaminen palkattomaksi.

SDP:n kannattajista vain alle kolmannes hyväksyisi tämän, kun taas kokoomuksen äänestäjistä hyväksyntänsä antaisi kaksi kolmesta.

Grafiikka.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Mutta eivät saman puolueen kannattajatkaan ole keskenään yksimielisiä. Eläkeiän nosto jakaa SDP:n kannattajien mielipiteet lähes tasan, kun taas kokoomusta jakaa eniten kysymys ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahakauden lyhentämisestä. 

Kansalaiset poliitikkoja kriisitietoisempia

Rahkosen mielestä tulos on yllättävän myönteinen rakenneuudistuksille.

– Varmasti viime aikoina tämä kriisitietoisuus on saatu juntatuksi kansan tajuntaan aika hyvin. Ja Suomi on edelleen konsensusyhteiskunta. Suomalaisilla on edelleen hyvin yhteneväinen käsitys siitä, mikä yhteiskunnassamme on vialla ja mikä kaipaa korjaamista. Suurista linjoista on yllättävän suuri yksimielisyys, Rahkonen arvioi.

Turun yliopiston politiikan tutkijan Ville Pernaan mielestä tutkimus osoittaa, että kansalaisten kriisitietoisuus ja uudistusvalmius on korkeammalla tasolla kuin poliitikkojen tai etujärjestöjen.

– Poliitikoille uudistusten tekeminen on vaikeaa, koska hallituksessa on niin paljon puolueita mukana ja jokaisella on omat rakkaat asiansa siellä. Etujärjestöt puolestaan ovat kiinnittyneet näihin olemassa oleviin rakenteisiin ja niiden muuttaminen ja purkaminen näyttäytyy uhkaavana etujärjestöjen näkökulmasta, Pernaa toteaa.

Keskustele uutisesta 235 kommenttia

Taantuma jatkuu eikä talouden nopeaa elpymistä ole näkyvillä. Tekeillä olevassa valtion budjetissa haetaan keinoja tiukoista ajoista selviämiseksi. Velkaa vai leikkauksia? Veronkiristyksiä vai -alennuksia? Elvytystä vai säästämistä?

Siirry keskusteluun

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä