Kyykäärme puun oksalla ei ole tavaton näky. Matelijoita on kuitenkin vaikea erottaa oksistosta.

- Käärmeet ovat yleensä joko menossa puuhun syömään tai sitten tulossa pois ruokailun jälkeen, kertoo Turun biologisen museon tutkija Pekka Käär.

Käärmeen ravinnoksi kelpaavat jyrsijät, sisiliskot ja sammakot, mutta  herkkua ovat linnunmunat ja -poikaset. Käärme joko näkee tai haistaa linnunpesän.

Jotkut käärmeistä erikoistuvat puihin kiipeilyyn. Kaikilla on kuitenkin kiipeilytaito.

- Pekka Käär

- Käärmeet ponnistelevat oksalta toiselle käyttäen tehokkaasti hyödykseen voimakkaita lihaksiaan. Ihan suoraan ylöspäin meno ei onnistu, mutta oksien avulla kyllä, tietää Käär.

Käärme on turvaton puussa

Tutkija Pekka Käärin mukaan käärmeiden kiipeilyinto vaihtelee.

- Käärmeet ovat nokkelia eläimiä. Jos ne keksivät kerran luikerrella puuhun, ne tekevät sen varmasti toisenkin kerran. Kaikilla käärmeillä on kuitenkin kyky kiivetä, kertoo Pekka Käär.

Käärme voi joutua puussa itse osaksi ravintoketjua.

- Käärmeet ovat puussa turvattomia. Ne saattavat päätyä itse esimerkiksi hiirihaukkojen ruuaksi, sanoo Käär.

Varmemmin käärmeen tapaa keväällä huhti-toukokuussa, kun ne kerääntyvät soitimelle.  Myös kuumana kesänä käärmeet saattavat kerääntyä vesistöjen ääreen.

- Käärmeet ovat yksineläjiä ja enimmäkseen hajallaan maastossa metsästämässä omilla reviireillään. Käärme ei tuppaudu ihmisen lähelle, sillä se varoo visusti ihmistä ja ihmisen hajua viimeiseen asti, summaa Käär.

Naantalin seudulla ilmestyvä Rannikkoseutu julkaisi tällä viikolla kesälehdessään lukijan kertomuksen linnunpoikia puussa syöneestä kyystä.