Tiedot käyvät ilmi Journal of Experimental Social Psychology -lehdessä julkaistusta artikkelista Enclothed cognition. Northwestern Universityn tutkijat Hajo Adam ja Adam D. Galinsky teettivät vajaalla 60 henkilöllä niin sanotun stroop-testin.

Testissä osanottajille näytettiin peräkkäin nopeasti vaihtuvia erivärisiä väreistä kertovia sanoja. Sana keltainen oli esimerkiksi kirjoitettu punaisella. Testattavien piti luetella mahdollisimman virheettömästi näkemänsä värit, mutta ei itse sanaa.

Lääkärintakki päällä testattavat tekivät 50 prosenttia vähemmän virheitä kuin ilman takkia. Testi uusittiin siten, että takin kerrottiin kuuluvan maalarille. Tällä kertaa ”maalarit” tekivät huomattavasti enemmän virheitä takki päällä.

Vaatteet muuttavat käyttäytymistä

Vaatetuksen vaikutusta on tutkittu viime vuosina paljon. Työelämässä tyylikkään asustuksen tiedetään lisäävän itseluottamusta, hyvin pukeutuneet opiskelijat koetaan viisaampina ja seksikkäästi pukeutuvia naisia kohdellaan vähemmän älykkäinä. Myös se tiedostetaan, että asiakkaat ostavat mieluummin hyvin pukeutuneelta myyjältä.  

Sosiaalipsykologien Adamin ja Galinskyn tutkimuksen yhteys älykkyyteen ei yllätä Suomessakaan. Henkinen ryhti paranee, kun kuvittelee olevansa kaikkitietävä.

- Siinä tunteet astuvat peliin. Tulee tunne, että olen lääkäri, minulla on valtaa ja pystyn vaikuttamaan. Siinä omaksuu lääkärin roolin ihan samalla tavalla kuin näyttelijä samaistuu roolihahmoonsa, sanoo sosiaalipsykologi Susanna Gardemeister.

Rooliin kuuluvat ennakkoluulot. Lääkäri mielletään älykkönä, joka tutki ja jolla on tietoa. Lääkärin sosiaalinen status on olla korkeasti arvostettu. Valelääkärikin voi omaksua osan tästä tunteesta.

- Vastaavasti maalarina olemiseen ei liity tällaista statusta. Nämä ovat sosiaalisia ilmiöitä. Niitä voi tietysti muuttaa, kunhan ne tiedostaa, Gardemeister sanoo.