Lääkäritilanne kiukuttaa Kiminkistä
Leppoisa maalaislääkäri Tapani Kiminkinenkin osaa tulistua, kun oikein harmittaa. Ja suomalaisen terveydenhuollon nykytila osuu arkaan paikkaan. Nykyisellä järjestelmällä toimintaa ei voi miehen mukaan jatkaa.
Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on sellaisessa tilanteessa, että sen tulevaisuus näyttää nykymuodossaan mahdottomalta. Näin uskoo maalaislääkäri Tapani Kiminkinen. Hänen mukaansa suurin ongelma piilee kuilussa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.
- Ne pitäisi mielestäni yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi ja poistaa tämä monikanavaisuus, joka aiheuttaa epäselvyyttä siitä kuka maksaa, KELA, kunta, vakuutusjärjestelmä vai joku muu. Toiminta voisi olla vaikka osuuskuntapohjaista. Sillä systeemillä iso organisaatio voisi saada palkattua lääkäreitäkin paremmin.
Keikkalääkärit tulevat kalliiksi
Kiminkinen uskoo, että yhtenäinen terveydenhuolto toisi helpotuksen nykyiseen lääkäripulaan. Hänen mukaansa perusterveydenhuolto on joutunut huonoon asemaan ja sitä on yritetty paikata keikkalääkäreillä. Järjestelmä on tullut kuitenkin yhteiskunnalle kalliiksi.
- Keikkalääkärit eivät tunne potilaita ja lähettävät heidät herkästi erikoissairaanhoitoon. Nämä kustannukset tulevat yhteiskunnan maksettaviksi. Kyllä keikkalääkärisysteemiäkin tarvitaan, mutta mielestäni vain varajärjestelmänä silloin kun on hätä.
Suuryritykset vievät leivän paikallisilta
Erityisesti Kiminkistä harmittavat kuntien suuryrityksille ulkoistamat terveydenhuoltopalvelut. Hän toivoo, että esimerkiksi hoivapalveluissa kunnat käyttäisivät mieluummin paikallista työvoimaa.
- Monikansallisia yrityksiä pitää varoa. Niiden kanssa sitten lasketaan kuinka paljon vaipassa saa olla pissaa ym. Ahkerat paikalliset yrittäjät, joiden verotulot jäisivät kuntaan voivat joutua tässä puille paljaille. Kyllähän nämä isot toimijat rahan haistavat ja lyövät jalkansa oven väliin, koska nykyinen järjestelmä on luonut niille tilausta, Kiminkinen toteaa tuohtuneena.
Tuoreimmat aiheesta: Terveys
Myllymäki: Kouvola on vedenjakajalla
Mikkeliin johtajaylilääkäriksi siirtyvä Kouvolan terveysjohtaja Kati Myllymäki perää poliittista yksimielisyyttä kaupungin terveyspalvelujen turvaamiseksi. Riitely Ratamo-keskuksen paikasta ei ainakaan hillinnyt haluja siirtyä muualle.
Tutkijat huolissaan kansakunnasta: Ruotsalaiset harrastavat yhä vähemmän seksiä
Laajasta selvityksestä ilmenee, että vaikka seksi on yhä enemmän esillä mediassa ja mainoksissa, makuuhuoneissa suuntaus on päinvastainen. Vain kyselyn vanhimmassa ikäryhmässä on aiempaa enemmän vipinää.
Kati Myllymäki johtajaylilääkäriksi Etelä-Savoon
Etelä-Savon sairaanhoitopiiri valitsi Kouvolan terveysjohtajana toimivan Myllymäen tehtävään yksimielisesti. Virkaa haki yhteensä seitsemän henkilöä.
Köyhä masentuu, masentunut köyhtyy
Köyhyys ja masennus kulkevat usein käsi kädessä, eikä ongelmien erottaminen toisistaan ole helppoa. Yhteiskunnan kelkasta putoaminen hävettää monia, mutta kelle puhua kun sosiaalitoimistossakin vastassa saattaa olla vain tietokone.
Kananmunat eivät sydänriski terveille
Kananmunien syöminen saattaa kuitenkin suurentaa aikuistyypin diabeteksen riskiä.
Kohonneen verenpaineen lääkevalinnoissa parantamisen varaa
Teemu Aholan väitöstutkimuksen mukaan myös hoidon toteuttamisessa on parannettavaa.
Terveyskeskuksiin saa kiireetöntä aikaa odottaa entistä kauemmin
Terveyskeskuksiin lääkäriin haluavien aika on entistä pitempi. Kiireetöntä lääkärinaikaa odottavia on nyt lähes puolet enemmän kuin syksyllä 2012.
EU pyörsi päätöksensä oliiviöljykannujen kieltämisestä
Hämmästystä ja huvittuneisuutta herättänyt asetus olisi tullut voimaan ensi vuoden alussa.
Maksetaanko narkolepsiakorvauksia nyt myös aikuisille?
Lääkevahinkovakuutuspooli lupaa käsitellä uudelleen aikuisten narkolepsiatapaukset. THL vahvisti tänään, että myös sairastuneilla aikuisilla on ollut yhteys sikainfluenssarokotteeseen.
Lasten kipuoireet ja uniongelmat ovat lisääntyneet selvästi
Yhä useampi alakoululainen nukkuu huonosti ja kärsii kivuista. Vanhemmilta nämä ongelmat jäävät kuitenkin usein huomaamatta.
