Josko sittenkin Mauri

Keskustan puheenjohtajan hakeminen polkee kehää. Matti Vanhasen eroilmoitus laukaisi hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen, 41, pyrkijäksi. Puolueen kunniapuheenjohtaja ja kenttäveteraani ministeri Paavo Väyrynen, 63, tosin ennätti Kiviniemen edelle. Hän ilmoittautui ensimmäisenä kruunun eli pääministeriyden tavoittelemiseen.

Miettijöiden vakavaan sarjaan kuuluvat europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki, 55, ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, 62. Samanikäisen varapuhemies Seppo Kääriäisen taakse liukuu tarvittaessa valmiusjoukkoja, mutta hän paimentaa katselemaan nuoria kykyjä. Kansanedustaja Timo Kauniston, 47, mieli leimuaa keulaan, mutta hänen aikansa tuskin koittaa ainakaan vielä.

Kukoistavat vaihtoehdot puuttuvat

Ehdottoman kukoistavat vaihtoehdot puuttuvat. Keskusta etsii vetojuhtaa epätietoisuuden ja jonkinasteisen pysähtyneisyyden tilassa. Rankka kilpailu vaatisi potraa mittelöä siten kuin Paavo Väyrysen ja Johannes Virolaisen, Esko Ahon ja Eeva Kuuskosken sekä viimeksi Anneli Jäätteenmäen ja Maria Kaisa Aulan välillä.

Paavo Väyrysen kokemus ja ansiot ovat ylivertaiset. Mutta kun hänet on suostumuksensa mukaan kutsuttu kunniapuheenjohtajaksi vuosia sitten, menettelyyn sisältyi ajatus, ettei Paavo piehtaroi puheenjohtajuuden rintamalla. Maakuntien väki ei ainakaan vielä ole vyörymässä Väyrysen taakse. Tähän tarvittaisiin vakava turvallisuuspoliittinen kriisi, jolloin todelliselle valtiomiehelle avautuisi kysyntä. Kriisiä ei onneksi näy. Kello käy. Väyrysen rinki samenee mutta ei sankkene.

Kiviniemi tuntuu riskivalinnalta

Mari Kiviniemellä on ikä kohdallaan. Kokemus piisaa pääministeriksi. Persoonana hän ei sytytä eikä vala uskoa porukoihin. Karisma on ohut jos sitä ylipäätään tunnistaa. Hänen selviytymisensä ykköspostissa tuntuu epävarmalta, riskien ottamiselta. Häilyväisyys leijuu Kiviniemen kamareissa.

Anneli Jäätteenmäki liikuskelee täpinässä. Palaaminen kutkuttaa. Mistä ilmaantuvat kampanjoivat? Lakeuksien satraappi Kari Hokkanen nauttii senioriteetistaan eikä Matti Kalliokosken päätoimittama Ilkka liimaudu Jäätteenmäkeen. Hänen edelliseen puheenjohtajuuteensa vaikutti suuresti silloinen Etelä-Pohjanmaan keskustan toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen. Hänen kätensä puoluesihteerinä ovat säpitetyt. Lukuisat muutkin ”jäätteenmäkiset” mittaavat maailmanrientoa katsomosta. Jäätteenmäen kokonaisarvio saattaa kallistua pysymiseen ulkona mittelöstä.

Pekkarinen olisi heti työkuntoinen pääministeri

Mari Kiviniemelle halutaan vankka haastaja, jonka voitonmarssin kajahtamiseksi tahdotaan rutakasti työstää. Tähän rooliin suostuessaan pääsee ja joutuu Mauri Pekkarinen. Hän on parhaita valtiollisia kykyjämme, maakuntien Suomen menestyksellinen esitaistelija, joka omaa kansainvälisen vaikuttamisen lahjat. Maakuntien ihmiset samaistuvat Pekkariseen. Virkamies- ja talouselämän eliitti tunnustaa hänen voimallisuutensa.

Pekkarinen olisi työkuntoinen pääministeri heti puheenjohtajaksi valintansa jälkeen. Hänet tiedetään realistisen turvallisuuspolitiikan kannattajaksi. Pekkarinen herättäisi luottamusta toisin kuin Mari Kiviniemi, jonka voitto aiheuttaisi alinomaisen epävarmuuden ja tupeksimisen jäytävän pelon.

Keskustan puheenjohtajuus ja pääministeriys olisi Mauri Pekkariselle sitkeällä työllä ja väsymättömällä asioihin paneutumisella ansaittu saavutus. Kun Martti Ahtisaari sai aiheellisesti nobelinsa, keskusta kenties suo korkeimman tunnustuksensa ja luottamuksensa Mauri Pekkariselle. Hän olisi siirtymäkauden johtaja. Sen käyttö on tavallista ja viisasta umpiperäisissä tilanteissa.

Helsingin Sanomille uudistuneen ilmapiirin päätoimittaja

Suomen suurimman sanomalehden Helsingin Sanomien päätoimittajan vaihtuminen noteerataan. Erittelevä, juoheva kolumnoija, mestarillisen journalismin päätoimittaja Janne Virkkunen siirtyy tarkkailijaksi siten kuin suurten ikäluokkien miehet ja naiset vuoron perään.

SanomaWSOY:n sanomalehtiryhmän 45-vuotias toimitusjohtaja metsänhoitaja Mikael Pentikäinen siirtyy Virkkusen tuolille. Hänen harteilleen asetetaan kustantajan velvoite. Pentikäisen alaisuudessa ovat yksikön kaikki toiminnot. Tätä mallia toteutettiin menestyksellisesti jo ministereiden Eljas ja poikansa Aatos Erkon aktiivikausina. Pentikäinen huolehtii Helsingin Sanomista, ei sanomalehtiryhmän muista julkaisuista. Kuulostaa hygieeniseltä. Se korostaa omalla laillaan Helsingin Sanomien lippulaivaroolia.

Virkkusen ja Pentikäisen taustoissa eroavuuksia

Lähtevän ja tulevan päätoimittajan taustat sietää kirjata. Heissä erottuvat aikansa juovat. Janne Virkkusen eloisa sympatia sosiaalidemokraattiseen työväenliikkeeseen tiedetään. Tämä on ymmärrettävää. Se ilmentää Helsingissä syntyneen ja siellä kasvaneen miehen sielunmaiseman muokkaantumista vuosina, jolloin sosiaalidemokratia vyöryi eteenpäin. Neljän vuosikymmenen takaisen ympäristön yksi piirre oli radikalisoituminen. Porvarillisten kotien lapset liukuivat maltilliseen tai äärivasemmistoon. Kansanvallan arvostajat löysivät monesti kotinsa sosiaalidemokraateista.

Mikael Pentikäinen kantaa keskustalaista juuristoa. Hänen isänsä professori Juha Pentikäinen on rantsilalaisia. Hän on uurastanut keskustan avaintehtävissä. Mikael Pentikäinen muistetaan keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajana ja järjestön julkaisun Politiikan Puntarin päätoimittajana. Hän on Sanoma Oy:n toimittajakoulun kasvatti, vaateliaiden journalististen ja liiketaloudellisten haasteiden onnistunut kohtaaja.

Opiskelija-aktivistit pärjäävät talouselämässä

Suomessa erottuu tukku opiskelijapolitiikan aktivisteja, jotka ovat luoneet näyttävän yritysjohtajan uran. Nokian Jorma Ollilalla on ansioita keskustan opiskelijoissa. Metson vuorineuvos Jorma Eloranta ahkeroi nuorena sosiaalidemokraattien riveissä. Ministeri Christoffer Taxellin työ ruotsalaisessa kansanpuolueessa on arvokas. Luetteloa sopii jatkaa halunsa mukaan. Kun joku on yhteiskunnallisesti vireä järjestelijä, hän usein pärjää talouselämässä. Johtajuudessa edellytetään samoja ominaisuuksia organisaatioon katsomatta.

Helsingin Sanomilla on edistyspuoluelainen, liberaalinen tausta. Oikeisto on kauhistuttanut pääomistajia Erkkoja. Kun Suomi kaupungistui ja teollistui, Helsingin Sanomat kallistui piiruja vasemmalle aatteellisista ja liiketaloudellisista syistä. Helsingin Sanomat varoi luutuneisuutta. Se ruokki kapinallista luovuutta. Janne Virkkunen istui asetelmaan.

Suoranuottinen mutta syrjäytyneetkin tunnustava

Mikael Pentikäinen on ammattimies edeltäjänsä tapaan, mutta ajan avartamilla vaatimuksilla höystettyinä. Hän istuu uskottavana uusiutuneen Suomen ilmapiiriin.

Pentikäinen on lujaotteinen, yhtymän energianpesän vuorineuvos Jaakko Rauramon kaltainen kestävien kyynärpäiden suoranuottinen aggressiivinen runnaaja. Tämä on näkynyt hanakkuudessa käydä Yleisradion kimppuun. Maamme suurin ja ainoa kansainvälinen mediayhtymämme varjelee reviirejään. Se iskee vaanivaan, todelliseen tai kuviteltuun, kohteeseen sumeilematta. Joskus se lyö yli. Yleisradion lippua pitää korkealla päätoimittaja Atte Jääskeläinen, joka siirtymistään ennen STT:n ja sittemmin Yleisradion avaintuolille oli Pentikäisen kilpailija Helsingin Sanomissa.

Reservin luutnantti Pentikäisen elämänarvot ovat kansallisen vakaat, isänmaalliset, syrjäytyneidenkin yksilöiden ihmisyyden sisäistävät. Yhtymän kulttuuriin kuuluu hankkia ministeri Aatos Erkon hyväksyntä Helsingin Sanomien päätoimittajanimitykselle. Näin lie nytkin käynyt.

Turhia kuntaliitosselvityksiä

Kunnissa tehdään tarpeellisia ja hyödyttömiä liitostutkailuja. Rahaa käytetään järkevästi ja löysästi.

Kummallisiin selvityksiin ovat intoutuneet laajentumisen nälkäiset kaupungit. Niille ei riitä normaali toimiva alue, vaan ne haalivat puolta tai jos ei enempää maakuntaa sisäänsä.

Lahti hakee voimaa houkuttamalla Jämsän kupeessa sijaitsevaa Kuhmoista. Myös itäisen Hämeen kunnat olisivat tervetulleita.

Mikkelissä harkittiin niin ikään ison selvityksen polkaisemista, mutta viisaus voitti. Selvitys olisi koskenut jopa Kangasniemeä, jonka rajaan Laukaan Lievestuoreelta on muutama kilometri.

Arkiharkinnan suosimiselle on tilaus paisuviksi itsensä kuvittelevissa kaupungeissa. Vai onko niin, että maakunnat lopetetaan ja ne muodostetaan yhdeksi kaupungiksi?