Lähestymiskiellon määrääminen edellyttää vankkaa näyttöä häirinnästä. Häirinnän todistaminen eli näytön esittäminen on kiellon hakijan tehtävä.

Myös kemiläinen 55-vuotias Sipi joutui keräämään todisteet hakiessaan lähestymiskieltoa entiselle miesystävälleen.

Sipin piti pystyä osoittamaan, että hänellä on syytä pelätä tulevaisuudessakin mieheltä vakavaa häirintää.

- Olen semmoinen keräilijätyyppi, niin minulla oli kaikki viestit tallessa. Käytin niitä sitten hyväksi. Minulla oli dokumenttia, että kuinka paljon häiritseviä ja solvaavia viestejä tulee, Sipi kertoo.

Kodista tuli vankila. Mua tarkkailtiin ja seurailtiin. Ikäviä puhelinsoittoja ja viestejä tuli läpi vuorokauden.

- Sipi

Puhelin pirisi yötä päivää

Pahimmillaan yhteydenottoja tuli 40 vuorokaudessa. Puhelin pirisi yötä päivää. Häirintä ei rajoittunut pelkästään puhelimeen.

- Kodista tuli vankila. Mua tarkkailtiin ja seurailtiin. Ikäviä puhelinsoittoja ja viestejä tuli läpi vuorokauden. Puhelin soi yölläkin, että ei saanut nukuttua. Myös työpaikalla soi puhelin ja sinnekin häirittiin.

Psyykkistä piinaamista

Laki lähestymiskiellosta on tullut voimaan 1999. Aikaisemmin oli tavallista, että lähestymiskieltoa haettiin fyysisen väkivallan uhkan vuoksi.

Nykyään taustalla on yhä useammin ihmisen psyykkinen piinaaminen, jonka tekniikka tekee helpoksi.

- Nyt varsin usein kysymys vakavasta häirinnästä sillä tavoin, että puhelimen välityksellä toista uhkaillaan tai jatkuvasti esimerkiksi yöaikaan soittelemalla häiritään, Kemi-Tornion käräjätuomari Kimmo Saarela selventää.

Työkalu poliisille

Lähestymiskielto ei ole aukoton systeemi, mutta se antaa poliisille mahdollisuuden puuttua tilanteisiin. Sipin painajainen loppui oikeudenkäyntiin.

- Se oli helpotus, että lähestymiskielto myönnettiin. Nyt tiesin, mitä minun pitää tehdä, jos minua vielä häiritään. Soitan poliisin ja he tulevat ja vievät miehen mennessään. Kyllä se on antanut turvaa, Sipi huokaa.