Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtajan Ritva Karinsalon mielestä lainsäädäntö on tällä hetkellä riittämätön parisuhdeväkivallan ja vainoamisen uhrien auttamiseksi. Tällä hetkellä käytössä on vain lähestymiskielto. Karinsalon mielestä sitä on vaikea valvoa, ja sen rikkomisesta seuraa harvoin rangaistuksia.

- Se ei ole oikein osoittautunut toimivaksi ja jättää liian paljon vastuuta uhrille. Uhrin pitää koko ajan raportoida näistä rikkomisista. Tarvitaan viranomaisverkoston tiiviimpää suojaa, Karinsalo sanoo.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan lakialoite, joka kriminalisoisi vainoamisen. Kymmenkunta Euroopan maata on jo ottanut käyttöön vastaavan lain. Kansanedustaja Pauliina Viitamiehen (sd.) tekemä lakialoite odottaa nyt lakivaliokunnan käsittelyä. Uhreja auttavat järjestöt pitävät ratkaisevan tärkeänä, että aloite saataisiin laiksi.

- Kyllä sillä aina jonkun kannalta on ennaltaehkäisevä merkitys, että meillä on lainsäädännössä määritelty, mikä on rikos, toimitusjohtaja Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotien liitosta sanoo.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan eron jälkeinen väkivalta lisääntyy koko ajan. Vainottujen kokonaismäärää ei ole Suomessa tutkittu.

Toiminnanjohtaja Sirkku Mehtola Viola - väkivallasta vapaaksi ry:stä kaipaa vainoamisen kriminalisoinnin lisäksi uhrien turvaksi myös muita keinoja.

- Monessa Pohjoismaassa on mahdollisuus saada poliisilta hälytysjärjestelmiä kotiin, vartijapalveluja ja monia erilaisia vaihtoehtoja, Mehtola sanoo.

Entinen mies on vainonnut vuosia

Helena-nimellä esiintyvä usean lapsen äiti kertoo tuoreessa Ensi- ja turvakotien liiton julkaisemassa Veitsen terällä -kirjassa elämästä vainoamisen kohteena. Helena erosi viisi vuotta sitten. 15 vuoden avioliiton aikana entinen mies käytti häntä ja lapsia kohtaan henkistä, fyysistä ja taloudellista väkivaltaa.

- Väkivalta, väkivallan uhka ei ole poistunut elämästämme eronkaan jälkeen. Ex-puolisollani on ollut neljä vuotta lähestymiskielto meitä kohtaan, mutta tilanne elää edelleen ja kaikki on kesken. Hän haluaa pitää meitä vallassaan edelleen, Helena kertoo.

Entinen mies on uhkaillut ja vainonnut monin tavoin.

- Tekstiviestejä, soitteluja, kotiin tulemista, työpaikan matkan varrella odottelua, työpaikalle soittelua ja kyselyä minun työajoista, Helena kuvailee.

Vuosia jatkuneen vainoamisen aikana Helena on joutunut turvautumaan poliisiin monia kertoja. Useisiin oikeudenkäynteihin on kulunut paljon rahaa. Tällä hetkellä hän odottaa kuudetta oikeudenkäyntiä, jossa entiselle miehelle vaaditaan ehdotonta vankeusrangaistusta.

- Jos miettii elämää vuosia taaksepäin ja sanottaisiin, että tämä kaikki pitää aloittaa alusta, en uskoisi kykeneväni siihen enää, mutta elämän on vaan mentävä eteenpäin ja jatkuttava, Helena sanoo.