Kotimaa |

Lainsäädäntö laahaa jäljessä

Kehitysvammaisten asema työelämässä rikkoo monia kansainvälisiä sopimuksia. Suomalainen työnantaja, joka käyttää kehitysvammaisia työntekijöitä eikä maksa palkkaa, ei kuitenkaan riko Suomen lakeja, sillä kyse on työtoiminnan toteuttamisen tavasta.

Marika Ahlstén Kehitysvammaliitosta kertoo, että tilanne on monella tasolla vääristynyt.

- Suomessa lainsäädäntö, käytännöt eivätkä välttämättä edes kehitysvammahuollon työntekijät kannusta siihen, että kehitysvammaisille lähdettäisiin tavoittelemaan työpaikkoja, Ahlstén harmittelee.

Ahlsténin mukaan tilanteesta hyötyvät työnantajat, jotka katsovat, että heillä on tilaisuus saada kelpoja työpanoksia minimaalisella korvauksella. Asenneongelmia löytyy myös kehitysvamma-alan organisaatioiden sisältä.

- Tiedän tapauksia, joissa yritys on ottanut yhteyttä kehitysvammaisten toimintakeskukseen ja tarjonnut palkkasuhteista työpaikkaa, mutta toimintakeskuksessa ei ole haluttu puhua palkasta, vaan tarjottu yritykselle kehitysvammaista työntekijää kunnan maksamalla työosuusrahalla, Ahlstén kertoo.

Palkattomat ratkaisut johtuvat Ahlsténin mukaan siitä, että palkasta sopiminen koetaan ehkä hankalaksi, koska silloin pitää miettiä myös kehitysvammaisen työkyvyttömyyseläkkeen, asumistuen ja palkan yhteensovittamista.

Ammattilaisten apu tarpeen työllistymisessä

Työvalmentaja Merja Honkanen Helsingin Sosiaalivirastosta toimii välittäjänä työnantajien ja kehitysvammaisten työntekijöiden välillä. Honkanen ei edes ehdota avotyötä kehitysvammaiselle, koska jokainen työntekijä on työsuhteen ja palkan arvoinen.

- Työpaikkojen hankkiminen kehitysvammaisille ei aina ole helppoa, mutta työnantajat ymmärtävät, että kehitysvammaisille on monia työtehtäviä ja työ hoituu, kun siitä maksetaan palkkaa, selventää Honkanen.

Juuri tietyn työnimikkeen tai ammatin tehtäviin ei Honkasen mukaan välttämättä löydy kehitysvammaista työntekijää. Erilaisia työtehtäviä kuitenkin löytyy, kun asiaa aletaan miettiä.

Helsingissä on panostettu siihen, että kaikki kehitysvammaisten tekemä työ olisi palkallista. Pienillä paikkakunnilla tilanne saattaa olla toinen. Kun työnantajat tuntevat toisensa, sana minimaalisella korvauksella palkattavasta työvoimasta voi kiiriä pitkälle.

- Palkattomat avotyösuhteet ovat vanha jäänne. Niistä eroon pääsemiseksi tarvitaan lisää työvalmentajia, joilla on se periaate, että työstä maksetaan palkkaa, korostaa Honkanen.

Lähteet:
YLE Uutiset / Mia Paju

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä