Pohjanmaa |

Lakkaa löytyy vain suojaisilta rämeiltä

Lakkasato jää tänä kesänä avosoilla ympäri Suomen melko heikoksi. Viikon sisällä kypsyvää lakkaa eli hillaa löytyy etupäässä vain suojaisilta korpirämeiltä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla kunnon lakkasadosta on kulunut jo pian kymmenen vuotta.

Kypsä hilla
Kuva: YLE / Tapio Nykänen

Lakkasato jää tänä vuonna heikoksi. Aktiivisesti marjastavien, seinäjokelaisen Erkki Peräsalon ja lapualaisen Seppo J. Ojalan lapsuudessa Lapuan Ruhassa sijaitseva Nurmonneva pursusi lakkaa. Ojitukset vähensivät aikanaan suon lakkatuotantoa. Joka kevätkesä sää määrää lopullisen sadon.

- Aika heikolta näyttää. Tässä on jo melkein peräkkäin kymmenes vuosi, ettei tule hyvää satoa. Täällä nevan reunamilla ja sellaisissa paikoissa, missä on puustoa, saattaa marjaa löytyä. Avonevoilla ei ole oikeastaan mitään, Erkki Peräsalo kertoo havainnoistaan.

Lakka kypsyy nyt hiljalleen. Ensimmäiset kypsät marjat voi jo löytää, mutta vasta viikon päästä niitä kannattaa lähteä poimimaan. Erkki Peräsalo arvioi, että viimeiset marjat ovat kypsiä vasta parin viikon kuluttua.

Katse märille ojanpientareille

Märkänä kesänä lakkaa saattaa löytyä alueilta, missä sitä ei aikaisemmin ole ollut.

-Tänä vuonna märkyys on auttanut jonkin verran lakkaa myös ojikkoalueilla. Sateet ovat tuoneet ravinteita siihen palteille ja kosteutta riittävästi, joten jopa ojikoltakin saattaa lakkaa nyt löytää, neuvoo Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Seppo J. Ojala.

Pölyttäjät puuttuvat

Lakka kukki keväällä hienosti, mutta yöpakkaset, hallat ja tuulet veivät ison osan sadosta niin Lapissa, Pohjanmaalla kuin Etelä-Suomessakin. Luonnonsuojeluliitto on huolissaan pölyttäjien katoamisesta.

- Ympäristökeskuksen uhanalaisarvion mukaan noin 190 lajia on soilta vähentynyt kymmenen vuoden aikana. Se myös jollain tavalla vaikuttaa pölyttäjähyönteisten kautta lakankin tuotantoon, toteaa Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Seppo J. Ojala.

Naiset pelkäävät petoja

Keskinkertaisena marjavuonna lakoista saadaan Suomessa nykyään talteen arviolta kuudennes eli noin viisi miljoonaa kiloa. Suolla on yleensä hiljaista; marjastaja törmää harvoin toiseen marjastajaan.

- Marjastajat ovat vähentyneet huomattavasti, jos tilannetta vertaa 1960- ja 1970-lukuihin. Varsinkin naiset pelkäävät karhuja ja susia. He uskaltavat marjastaa vain aivan teiden varsilla. Nevalla näkee hyvin harvoin muita, yksin täällä saa yleensä olla, Erkki Peräsalo tuumaa.

Erkki Peräsalo kuitenkin uskoo, että marjojen terveysvaikutuksista tulviva tieto nostaa marjojen arvoa entisestään tulevina vuosina.

Tuoreimmat aiheesta: Pohjanmaa

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä