Lakkaa löytyy vain suojaisilta rämeiltä
Lakkasato jää tänä kesänä avosoilla ympäri Suomen melko heikoksi. Viikon sisällä kypsyvää lakkaa eli hillaa löytyy etupäässä vain suojaisilta korpirämeiltä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla kunnon lakkasadosta on kulunut jo pian kymmenen vuotta.
Lakkasato jää tänä vuonna heikoksi. Aktiivisesti marjastavien, seinäjokelaisen Erkki Peräsalon ja lapualaisen Seppo J. Ojalan lapsuudessa Lapuan Ruhassa sijaitseva Nurmonneva pursusi lakkaa. Ojitukset vähensivät aikanaan suon lakkatuotantoa. Joka kevätkesä sää määrää lopullisen sadon.
- Aika heikolta näyttää. Tässä on jo melkein peräkkäin kymmenes vuosi, ettei tule hyvää satoa. Täällä nevan reunamilla ja sellaisissa paikoissa, missä on puustoa, saattaa marjaa löytyä. Avonevoilla ei ole oikeastaan mitään, Erkki Peräsalo kertoo havainnoistaan.
Lakka kypsyy nyt hiljalleen. Ensimmäiset kypsät marjat voi jo löytää, mutta vasta viikon päästä niitä kannattaa lähteä poimimaan. Erkki Peräsalo arvioi, että viimeiset marjat ovat kypsiä vasta parin viikon kuluttua.
Katse märille ojanpientareille
Märkänä kesänä lakkaa saattaa löytyä alueilta, missä sitä ei aikaisemmin ole ollut.
-Tänä vuonna märkyys on auttanut jonkin verran lakkaa myös ojikkoalueilla. Sateet ovat tuoneet ravinteita siihen palteille ja kosteutta riittävästi, joten jopa ojikoltakin saattaa lakkaa nyt löytää, neuvoo Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Seppo J. Ojala.
Pölyttäjät puuttuvat
Lakka kukki keväällä hienosti, mutta yöpakkaset, hallat ja tuulet veivät ison osan sadosta niin Lapissa, Pohjanmaalla kuin Etelä-Suomessakin. Luonnonsuojeluliitto on huolissaan pölyttäjien katoamisesta.
- Ympäristökeskuksen uhanalaisarvion mukaan noin 190 lajia on soilta vähentynyt kymmenen vuoden aikana. Se myös jollain tavalla vaikuttaa pölyttäjähyönteisten kautta lakankin tuotantoon, toteaa Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Seppo J. Ojala.
Naiset pelkäävät petoja
Keskinkertaisena marjavuonna lakoista saadaan Suomessa nykyään talteen arviolta kuudennes eli noin viisi miljoonaa kiloa. Suolla on yleensä hiljaista; marjastaja törmää harvoin toiseen marjastajaan.
- Marjastajat ovat vähentyneet huomattavasti, jos tilannetta vertaa 1960- ja 1970-lukuihin. Varsinkin naiset pelkäävät karhuja ja susia. He uskaltavat marjastaa vain aivan teiden varsilla. Nevalla näkee hyvin harvoin muita, yksin täällä saa yleensä olla, Erkki Peräsalo tuumaa.
Erkki Peräsalo kuitenkin uskoo, että marjojen terveysvaikutuksista tulviva tieto nostaa marjojen arvoa entisestään tulevina vuosina.
Tuoreimmat aiheesta: Pohjanmaa
Euroviisuvoittajat kautta aikojen - muistatko vielä nämä?
Eurovision laulukilpailuun on osallistunut yli tuhat kappaletta lähes 60 vuoden aikana. Voitokkaimpia maita ovat olleet Irlanti, Luxemburg, Ranska, Ruotsi ja Britannia. Katso ja kuuntele kaikki viisuvoittajat vuosilta 1956 - 2012.
Suomen euroviisuklubilaiset glitterit kimaltaen finaaliin
Euroviisut huipentuvat lauantai-illan finaaliin, jossa myös Suomi on mukana. Euroviisuklubi OGAE Finlandin fanit näkyvät ja kuuluvat Malmössä viimeiseen asti. Suomalaisfanit uskovat Krista Siegfriedsin voitonmahdollisuuksiin.
Mansikoiden kasvattaminen vaatii ahkeran ahertajan
Ensimmäisiä kotimaisia mansikoita on jo saatavilla. Kasvihuonekasvatetut mansikat kypsyvät parhaillaan, avomaan mansikkaa saa vielä odottaa. Kasvihuonemansikka tarvitsee kasvaakseen ahkeran hoitajan ja oikeat olosuhteet.
Vimpeli haki vierasvoiton lähes 2000 silmäparin edestä
Seinäjoen JymyJussien superpesistaival alkoi 0-2-tappiolla Vimpelin Vedolle.
Suomeen perustetaan valtakunnallinen tulvakeskus
Suomen ympäristökeskus ja ilmatieteen laitos perustavat yhdessä Tulvakeskuksen. Tulvakeskus vastaa tulvien ennustamisesta ja niistä varoittamisesta yhteistyössä ELY-keskusten sekä pelastusviranomaisten kanssa. Valtakunnallinen tulvakeskus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.
Tuoreilla ylioppilailla luku-urakka jatkuu
Ylioppilaskirjoitusten saapuminen aiheutti ruuhkaa kanslioihin. Laihian lukiolla oltiin jo hyvissä ajoin kyselemässä tuloksia, ja suhteellisen tyytyväisiltä tuloksiin tulevat abit vaikuttivat.
Kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos - kevään tuore ylioppilas
Uusia ylioppilaita valmistuu tänä keväänä vajaat 30 000. Joukossa on kaikenikäisiä ylioppilastutkinnon suorittajia. Kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos valmistuu ylioppilaaksi Närpiön lukiosta. Hän innostui tutkinnon suorittamisesta yli kuusikymppisenä.
MM-kisasankari Kontiolalla on vahvat juuret Lapissa
Jääkiekon MM-kisojen suomalaissankari Petri Kontiolan perheellä on lappilaiset juuret. Isoisä seuraa otteiluita tarkkana Rovaniemen Saarenkylässä. Isä-Kalevi pelasi aikoinaan junnuna RoPSissa ja suku on kaikin puolin urheiluhullua väkeä.
Urpilainen nosti hallitukseen Pia Viitasen ja Susanna Huovisen
Krista Kiuru sai opetusministerin salkun. Väistymään joutuvat Maria Guzenina-Richardson ja Jukka Gustafsson.
Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan uudet ylioppilaat 2013
Kevät on tuonut jälleen uudet valkolakit. Ylioppilastutkintolautakunta ilmoitti perjantaina lukioille kevään ylioppilaskokeiden tulokset. Yle Pohjanmaa julkaisee pohjalaislukioiden uusien ylioppilaiden nimet.
