Tutkimuslaitokset laskevat parhaillaan ahtaajalakon hintalappuja. Etla ja Suomen Pankki julkistavat omat arvionsa vaikutuksista ensi viikolla. Ensimmäisenä arvionsa julkaisseen PTT:n mukaan vaikutuksia on suuresti liioiteltu.

- Meidän arviomme mukaan vaikutus on aika pieni. Euroissa laskien 200 - 300 miljoonaa euroa. Se on aika suuri rahasumma, mutta tärkeintä oli, että lakko saatiin loppumaan, eikä tästä jää pysyviä vaurioita, sanoo Pellervon taloustutkimuksen johtaja Pasi Holm.

PTT:ssä lasketaan, että lakon vaikutus bruttokansantuotteeseen jää enintään pariin prosentin kymmenykseen. Se on paljon vähemmän kuin metsäteollisuuden viiden vuoden takaisessa työsulussa, jonka vaikutusten on arvioitu olleen 0,5 - 1 prosenttia BKT:stä.

Lakon vaikutukset vientialoille tuntuvat tosin vielä viikkojen ajan. Paperiteollisuus saa koneet käyntiin muutamassa päivässä, metalliteollisuus sulattonsa hitaammin.

- Kysymys ei ole vain parin viikon lakon kustannuksista vaan kaikista niistä kustannuksista, joita lakkoa edeltäneistä häiriöistä tuli. Ja tietysti myös lakon purkaminen vie aikaa, sanoo Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen. Hänen mukaansa kustannuksia on vielä ennenaikaista arvioida.

Jaatinen huomauttaa, että siltä osin kun Suomi ja suomalaiset laitokset ovat mahdollisesti menettäneet mainettaan, niin sille ei voi laittaa hintalappua.

PTT:n Holm uskoo, että lakon vaikutusten arvioinnissa on vedetty puolin ja toisin hieman kotiin päin. Toisaalta hän on varma, että neuvottelupöydissä osapuolilla on ollut realistinen kuva, että lakko pitää saada nopeasti loppumaan.

Metsäteollisuuden Jaatinen torjuu puheet vaikutusten liioittelusta.

- Kysymys on siitä, pystytäänkö Suomesta viemään tuotteita markkinoille. Aina löytyy vaihtoehtoisia tuottajia, aina löytyy toisia maita. Ei tämä ole propagandaa. Kysymys on siitä, tuotetaanko tuotteet Suomessa vai Suomen rajojen ulkopuolella, Jaatinen sanoo.