Maatalouden aloitustukihakemuksia rahoitettiin vain viisi. Lapissa sukupolvenvaihdoshanketta vetävä Tauno Lauri sanoo, että häilyvä maatalouspolittiikka lykkää tai estää vaihdoksia. Huoli alan tulevaisuudesta näkyy jatkajapulana.

Viime vuonna Lapin Ely-keskus myönsi uusille jatkajille aloitustukea 175 000 euroa ja korkotukilainaa 566 934 euroa.

Lauri sanoo, että maataloudessa sukupolvenvaihdoksia tapahtuu merkittävissä määrin myös ilman valtion tukea. Näin siksi, että tilat eivät täytä Euroopan unionin tiukkoja vaatimuksia esimerkiksi monialaisuuden ja yrittäjän osa-aikaisuuden vuoksi. Lapissa muun muassa matkailu on lisännyt maatilojen monialaisuutta.

Nuoria luopujia

Sukupolvenvaihdosta suunnittelevia maatilayrityksiä on neuvottu Lappian koulutuskuntayhtymän hallinnoiman sukopolvenvaihdoshankkeen kautta jo vuodesta 2008 lähtien. Hankkeeseen on sitoutunut 45 yritystä, myös porotiloja.

Viime vuoden loppuun mennessä 20 tilalle on löydetty uusi jatkaja, ensi vuonna tehdään 15 vaihdosta ja loput myöhemmin. Laurin mukaan vain neljä vaihdosta ei näillä näkymin toteudu.

- Yritysmäärä on ihan hyvä ja uskon, että saavutamme nuo tavoitteet. Erityistä on, että monilla tiloilla luovuttajat ovat liian nuoria, eli alle 56-vuotiaita.

Vain havoin tilalla jatkaa ulkopuolinen henkilö. Pääosa vaihdoista tapahtuu perhepiirissä.

Nummi-Pusulasta Rovaniemellle

Helsingissä kasvanut, mutta viimeksi Nummi-Pusulassa asunut Marina Manninen teki rohkean, mutta unelmansa teon. Hän osti karjatilan Rovaniemeltä Haukitaipaleen kylästä.

Suomessa erittäin harvoin sukupolvenvaihdoksessa maatila päätyy perheen ulkopuoliselle henkilölle. Manniset viihtyvät pohjoisessa.

Toimistotöitä tehneelle Marinalle lehmäkin oli aikaisemmin lähes outo eläin.