Onneksemme ilmasto muuttuu: 1800-luvun alku oli vielä niin sanottua pikku jääkautta, josta ilmasto on toipunut näihin päiviin asti. Lapin ilmaston lämpenemiseen viittaa vahvasti se, että kevät alkaa aiemmin kuin ennen: Tornionjoen jäidenlähtö on aikaistunut parilla viikolla 300 vuodessa. Pitkän ajan trendi näyttää tosin viime vuosikymmeninä pysähtyneen, mikä viittaa siihen, että myös ilmaston lämpeneminen olisi keskeytynyt.

Metsäntutkimuslaitoksen nelulanjälkitutkimukset ovat viime vuosina tuoneet lisää tietoa Lapin ilmaston menneisyydestä. Neulanjäljillä tarkoitetaan puun rungossa oleviä neulasten johtojänteiden jättämiä viivoja. Ne kertovat erityisesti männyn pituuskasvusta ja täydentävät vuosirenkaiden eli lustojen paksuudesta saatuja lämpötila-arvioita. Molemmissa on kuitenkin yksi ongelma: mänty ei muista talvien lämpötiloja, ja ilmastohistoriaa kirjoitettaessa olisi hyvä tietää koko vuoden keskilämpö.

Ylen Lapin uutiset haastatteli tiistaina Metlan tutkijaa Risto Jalkasta, jonka mukaan neulasjälkitutkimusten perusteella Lapin kesälämpötila ei ole muuttunut 500 vuodessa. Uutisesta saa vaikutelman, että myöskään talvilämpötilat eivät olisi muuttuneet, mutta se on kyllä ristiriidassa Tornionjoen jäidenlähtötilaston kanssa. Toistaalta; teollisen ajan "ennennäkemätöntä" ilmaston lämpenemistä ei ole Lapissa havaittu lämpömittareilla, joiden lukemia on kirjattu noin sata vuotta mm. Sodankylässä. Myöskään Jäämeren vaikutuspiirissä olevalla Utsjoki-Kevon sääasemalla ei ole mitattu tilastollisesti merkitsevää lämpenemistä.

Huomaamme, että ilmastonmuutoksen havaitseminen riippuu aina paitsi havaintomenetelmästä, myös mittauspaikasta ja ajanjaksosta. Metlan lustotutkimuksissa on jo aiemmin havaittu, että Lapissa eletään nykyisin vielä viileää aikaa, jos koko jääkauden jälkeinen historia otetaan huomioon. Nykyisen puurajan yläpuolella sijaitsevien tunturijärvien pohjista on löydetty tukkeja, joiden vuosirenkaista on luettu lähes 8 000 vuotta ilmastohistoriaa. Suuri osa siitä ajasta on ollut lämpimämpää kuin nykyisin. Ainoa pysyvä asia niin Lapissa kuin muuallakin on muutos: ilmasto lämpenee ja viilenee monimutkaisissa sykleissä.

Mitä merkitystä tällä on, jos puhumme globaalista ilmastonmuutoksesta? Ei juuri mitään. Lapin kokoisten pienalueiden vuotuiset lämmönvaihtelut voivat olla moninkertaisia maapallon keskilämmön muutoksiin verrattuna. Ja jos ilmastopolitiikkaa ajatellaan, niin tällaisten uutisten merkitys on puhdas nolla. Lämpeneminen ei sinänsä kertoisi meille yhtään mitään lämpenemisen syistä. Ja sama koskee viilenemenistä.

Hiilidioksidia epäillään pääsyylliseksi, mutta Lapin metsien historia ei ainakaan riitä langettavaan tuomioon, koska kasvihuonelämpeneminen edellyttäisi ilmastomallien mukaan pohjoisilla alueilla monin verroin kiivaampaa lämpenemistä kuin muualla. Silti myös ilmastonmuutoksen seurauksia (ei syitä) tutkivan Risto Jalkasen on ilmeisesti pakko sanoa, että "hiilidioksidi kyllä aiheuttaa lämpenemistä". Totta kai se aiheuttaa, siis laboratoriossa. Mutta Lappi on näköjään toista maata.

Matti Virtanen

(Kirjoittaja on tuottaja YLEn ajankohtaistoimituksessa ja koulutukseltaan maantieteilijä)