Ensi maanantaina alkavalla aivoviikolla halutaan muistuttaa, että aivot ovat ihmiselle korvaamaton kovalevy. Jos jotain rikkoutuu, ei rikkoutuneita osia voi korjata pillerillä tai elinsiirrolla. Siksi aivoja kannattaa huoltaa oikeiden elintapojen avulla.

Varsinkin lasten aivot kuormittuvat nykyään aivan eri tavalla kuin aikaisemmin, sanoo aluesihteeri Risto Lappalainen Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta:

- Kautta aikojen aivoja on pitänyt huoltaa. Mutta nykyään näkyy, että aivojen kuormitus on muuttunut, tietoa tulvii kaikkialta. Lapsen kapasiteetti käsitellä sitä on osin puutteellista. Vanhempien tehtävä on huolehtia myös lasten aivoista - lapset eivät sitä osaa.

- Väsyminen, levottomuus, kiukuttelu ja oppimisvaikeudet ovat selkeimmät merkit liiasta ärsyketulvasta. Myös kyky sosiaaliseen vuorovaikutukseen voi kaventua, sanoo aluesihteeri Risto Lappalainen.

Liikuntaa ja tavallista leikkiä

Ennen nukkumaan menoa tilanne pitää rauhoittaa ja lapselle pitää taata vähintään tunnin rauhallinen tuokio vailla pelaamista tai muuta aivoille ärsykkeitä antavaa toimintaa.

- Vanhempien täytyisi huolehtia myös siitä, että lapsella on sosiaalista kanssakäymistä, liikuntaa ja motorisia taitoja kehittäviä leikkejä. Riittävästä nukkumisesta on pidettävä kiinni erityisesti 12 ikävuoteen saakka, sillä aivot kehittyvät tuohon vaiheeseen saakka, sanoo Risto Lappalainen.

Taukoja päätetyöhön

Liikunta ja uni ovat tarpeen myös aikuisen aivoille. 7-8 tunnin uneen kannattaa pyrkiä, jotta pääsee syvän unen vaiheeseen, joka on aivoille terveellistä. Sitä vaativat myös muistitoiminnot. - Unen aikana päivällä opittu painuu pitkäkestoiseen muistiin. Huonosti nukutut yöt häiritsevät muistamista.

Näyttöpäätetyö taas pitäisi Lappalaisen mukaan tauottaa niin, että antaa parin tunnin välein aivoille lepotauon.

Aivot vievät neljänneksen ihmisen energiantarpeesta. Hyvä ruokarytmi auttaa siis myös aivoja.

Riskejä aivoille muodostaa esimerkiksi lihavuus.

- Se kuormittaa verenkiertoelimistöä, ja aivot jos mitkä ovat riippuvaisia verenkierrosta. Verenpaine on myös yksi katalimpia tekijöitä.

Suomessa on yli 100 000 muistihäiriöistä, noin 60 000 aivoverenkiertohäriöihin sairastunutta sekä iso joukko muita neurologisia sairauksia kuten MS-tautia ja Parkinsonin tautia sairastavia ihmisiä. Yhteensä tähän ryhmään kuuluu arviolta 300 000 suomalaista.