Kotimaa |

Lapset palaavat kaupunkien keskustoihin – muuttovirta tuo keskustaan perheet ja ikäihmiset

Vaasalaisen Paati Wägarin perhe asuu keskustassa – niin keskustassa kuin mahdollista. Vaikka asuintilaa joskus kaivataan enemmän, painaa keskusta-asumisen helppous kuitenkin sitä enemmän perheen vaakakupissa. Samanlaisen asuinvalinnan tekee nykyään moni muukin lapsiperhe, joita palvelut houkuttavat lähiöiden tilavuutta enemmän.

Leikkilupa myönnetty
Ihan kaupungin keskustastakin löytyy leikkijöille mielenkiintoisia ja luvallisia paikkoja. Kuva: Antti Haavisto/Yle

Vaasalainen Paati Wägar perheineen asuu niin lähellä kaupungin keskustaa kuin mahdollista. Kaupunkiasuminen on ainakin perheen isälle tuttua jo lapsuudesta. Keskusta-asumista puoltavat perheen mielestä erimerkiksi asumisen, liikkumisen ja harrastamisen helppous.

– Olemme molemmat [aikuiset] sillee laiskoja, että emme varmaan pystyisi pitämään taloa kunnossa niin kuin pitää, Paati Wägar naurahtaa. 

Liikenteen äänet eivät perhettä haittaa. Eikä se, että lapsilla ei ole kerrostalossa "omaa" pihaa, jolle mennä leikkimään.

– Olisihan se kivaa, tokihan joo. Meillä on pieni piha meidän talossa, mutta kyllä siinäkin kaikkea keksii, Paati Wägar sanoo. Hän muistaa omasta lapsuudestaan kerrostalopihan riemukkaat touhut, kun ulkona oltiin naapuritalojen lapsiporukalla. Nyt nykynaapurustosta löytyy oman lapsen kavereita.

Nelihenkisellä perheellä on 73-neliöinen saunallinen kolmio, jossa lapsilla on yhteinen huone. Lisätila kelpaisi, mutta Vaasan keskustan isommat asunnot koetaan melko hintaviksi.

– Ainoat, jotka täyttää kriteerit olisivat nämä uudet talot, mutta sitten puhutaan hinnasta. Jos on neljä tai viisi huonetta, niin rupeaa olemaan jo aika iso raha, jonka joutuu sijoittamaan.

Lapsiperheet valitsevat keskusta-asumisen elämyksineen

Kuntaliitossa on huomattu, että osa lapsiperheistä haluaa asua kaupunkikeskustoissa. Se näkyy esimerkiksi tarpeena järjestää päivähoitoa keskusta-alueelle ja siten vaatimuksina löytää toimintaa varten sopivat tilat. Joita ei aina ole.

– Tämä elämäntapa kiehtoo nuoria aikuisia, jotka jäävät sitten keskustaan  lastenkin kanssa ja tinkivät esimerkiksi asumisväljyydestä, toteaa asumisen asiantuntija Laura Hassi Kuntaliitosta.

Saman tietää muuttoliiketutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aro:

– Lapsiperheet hakeutuivat aiemmin sinne, missä oli saatavissa riittävästi viihtyisää ympäristöä ja asuinneliöitä suhteessa hintatasoon. Niin kaupunkien kehysalueet kasvoivat aika nopeasti. Nyt nuoret aikuiset tekevät valintoja – haluavatko asua keskusta-alueella vai pientaloalueella.

Keskikaupungilta on lyhyt matka moneen palveluun.
Kaupunkien keskusta-asumiseen houkuttavat mm. läheltä löytyvät palvelut. Kuva: Antti Haavisto/Yle

Kaupunkialueella asumisväljyyttä tärkeämmäksi vetovoimatekijäksi perheille ovat kasvamassa esimerkiksi tapahtumat, elämykset ja mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon.

Ikäihmisten muuttovirta keskustaan jo tuttu juttu

Palveluita hakevat myös ikäihmiset, joiden osalta muuttovirta kaupunkien eri osa-alueilta ja maakunnan reuna-alueilta kohti kaupunkikeskustoja ja seutukeskuksia on ollut käynnissä ainakin koko 2000-luvun.

Mitä pidemmälle on tultu, sitä kiivaammaksi virta on käynyt.

– Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja hakeutuvat lähelle keskustaa. Se liittyy peruspalveluihin, hyvinvointipalvleuihin ja omaan sujuvaan arkeen, sanoo Timo Aro.

Hyvillä liikenneyhteyksillä on ollut muuttoliikkeen suunnalle merkitystä. Esimerkiksi rautatieasemallinen kunta kiehtoo asemattomasta kunnasta muuttavia.

– Monet hakeutuvat sinne, missä ovat lapset ja lastenlapset. Halutaan olla heitä lähellä, Aro sanoo.

Toki kaupunkikeskustoissa asuu myös nuorta väkeä. Lapsiperheiden lisäksi erityisesti opiskelijoita. Yli viisikymppisten ja nuorten opiskelijoiden suosiossa ovat jopa samat korttelit, vaikka hiukan eri syistä.

– Nuoret hakeutuvat nuorten joukkoon, missä on paljon vapaa-ajan palveluita, elämyksiä, harrastuksia, opiskelupaikka. Iäkkäämmät haluavat peruspalveluiden hyvää saatavuutta, Timo Aro tietää.

Omakotitalosta helppoon asuntoon

Ikääntyvien muuttoliike kohti keskustoja on näkynyt myös Laura Hassin mukaan jo useamman vuoden. Ilmiö näkyy läpi Suomen ja todennäköisesti myös muissa Pohjoismaissa, Hassi arvelee.

Keskustoista haetaan sekä palveluita että sosiaalisia suhteita. Se myytti, että ihmiset haluaisivat asua vanhana talossa tai tontilla, missä lapset kasvatettiin ja elämäntyö tehtiin, ei pidä paikkaansa ainakaan aina.

Keskustori ei ole leikkipaikka.
Keskustori ei ole leikkipaikka. Kuva: Antti Haavisto/Yle

– Osin on ollut sellaista yliromantisoituakin näkemystä siitä, että ikääntyvät haluavat pitäytyä asunnonvaihdosta ja pysyä omassa kodissaan. Kuva ikääntyvistä on ollut jotenkin hullunkurinen, kun ei ikääntyvä väestö ole sillä tavalla käyttäytynyt, Laura Hassi miettii.

– Taustalla on selvästi muutto reunalla olevasta omakotitalosta keskustassa oleviin rivi- ja kerrostaloihin, joissa asumisen helppous on eri tasolla.

Paluu esikaupunkielämään tapahtuu jollain uudella tavalla

Laura Hassin mukaan kaupunkien sisäistä muuttoliikettä ei ole kovin paljon tutkittu. Jotain toki tiedetään. Esimerkiksi se, että ihmiset ovat melko asuinalueuskollisia eli kaupunkien sisällä muutetaan mielellään aika pienellä alueella. Lähiössä kasvanut palaa herkästi aikuisena samalle alueelle.

Keskustat ovat alueina kuitenkin hiukan erilaisia.

– Keskustat ovat usein sisääntulopaikkoja ulkopaikkakuntalaisille. Kun työn perässä muutetaan, niin ensimmäinen asunto on helposti keskustassa, vuokra-asunto. Keskusta on tietyllä tavalla anonyymia asuinaluetta, jonne on helppo tulla ja siellä on asuntotarjontaa, Hassi sanoo.

Hassin arvion mukaan kaupunkiasuminen on muutostilassa. Sitä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa, on vaikea ennustaa. Laura Hassi toteaa kuitenkin, että vanhaan ei ole paluuta.

Jos nyt muutetaan lähiöistä kohti keskustaa ja palveluita, kysymys kuuluu, koska muuttovirta kääntyy taas toiseen suuntaan. Koska esimerkiksi lapsiperheet suuntaavat taas esikaupunkialueille.

– Kun spekuloidaan, milloin esikaupunkien omakotialueet alkavat kiinnostaa suuremmassa määrin ja onko se pelkästään taloudellinen asia, kun niin tapahtuu, se täytyy tulla jossain uudessa muodossa. Se ei toista vanhempien polvien tapaa asettautua omakotitaloihin. Elämäntavat ovat toisella tavalla urbanisoituneet ja jotain muuta syntyy niille alueille kuin 70-80 –lukulainen tapa elää niissä, Hassi sanoo.

Keskustele uutisesta 48 kommenttia

Muuttoliike suuntautuu tällä hetkellä kaupunkikeskustoihin. Palveluiden lähelle muuttavat eläköityneet suuret ikäluokat, nuoret opiskelijat ja nyt myös lapsiperheet. Millä perusteella asuinpaikka valitaan? Miksi keskusta tai esikaupunkialue kiinnostavat?

Siirry keskusteluun

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Brexit

Juncker: Britannian eroneuvottelujen alettava välittömästi

Jean-Claude Juncker

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä