Helsinki

Lapsi kirjoille mummolaan, vanhemmille "asumusero" – toivottu koulupaikka varmistetaan joskus mielikuvituksellisilla keinoilla

Lähikoulu ei ole aina mieluisin vaihtoehto kaikille perheille. Ilmiö on tunnistettu myös Helsingin opetustoimessa.

Grafiikka jossa isä miettii kumpaan kouluun lapsensa laittaisi.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Itähelsinkiläiselle perheelle on ollut jo vuosia selvää, mihin kouluun he haluavat tulevan ekaluokkalaisensa laittaa. Samaa, hyväksi havaittua koulua ovat käyneet molemmat vanhemmat ja perheen kolme vanhempaa lasta, joista yksi jatkaa siellä myös ensi syksynä.

Koulu sijaitsee lähellä kotia mutta ei ole lähikoulu, joten paikan varmistamiseksi on tarvittu poikkeuksellisia toimia.

Perheen isä täytti vähän aikaa sitten virallisen muuttoilmoituksen, jossa ilmoitti asuvansa jatkossa lapsen kanssa omien vanhempiensa luona. Heidän asuntonsa kun on kyseisen koulun oppilaaksiottoalueella.

– Sitten kun on kouluun ilmoittautuminen ja kouluun hyväksyminen, niin siellä väestörekisterissä näkyy se oikea osoite. Ja sitten jossain vaiheessa, kun se päätös on tullut, että lapsi on päässyt siihen kouluun, niin sitten mies ja kuopus muuttavat paperilla takaisin kotiin, perheen äiti perustelee ratkaisua.

Hän kertoo tuntevansa myös muita vastaavia järjestelyjä tehneitä ja uskoo asian olevan myös koulujen tiedossa.

– Eihän se tietyllä tavalla ole kivaa. Ja kaikille se ei ehkä ole mahdollista, eli voi asettaa eriarvoiseen asemaan. Mutta ei minulla mitään moraalista krapulaa kyllä tästä ole, koska koulu on ihan tavallinen, normaali lähikoulu. Siellä ei ole mitään eksoottista tai erityistä, mitä pitäisi tavoitella, hän sanoo.

"Koko ajan on ollut sellainen pelko, että siitä jää kiinni"

Lasten kouluvalinta oli ollut pitkään selvillä myös länsihelsinkiläisellä kaksilapsisella perheellä. He halusivat paikat koulusta, jota perheen äiti oli aikanaan käynyt, ja jonka opetuksessa on toivotunlainen painotus.

Perhe suunnitteli myös muuttavansa koulun lähistölle, ja siksi lapset laitettiin jo vuosia aikaisemmin alueella sijaitsevaan päiväkotiin. Kun koulun alku koitti, perhe asui kuitenkin edelleen toisaalla. Ja koska lapsi ei läpäissyt pääsykoetta painotettuun opetukseen, piti koulupaikka varmistaa muilla keinoin: lapsen kirjat muutettiin alueella sijaitsevaan tuttavan tyhjään asuntoon.

– Me siirsimme minut ja lapsen ja vähän niinkuin esitimme pesäeroa. Ne kirjat olivat siirrettynä suurin piirtein kuusi kuukautta, ja sitten me teimme ikään kuin välien parantumisen ja muutimme takaisin kotiin, äiti kertoo.

Hänelle ei ole jäänyt järjestelyistä pelkästään hyviä muistoja.

– Tuntuihan se tosi tyhmältä. Ja koko ajanhan siinä on ollut sellainen pelko, että siitä jää kiinni. Sitten pitää esittää, että onkin muuttanut, hän sanoo.

Nyt pari vuotta myöhemmin perhe asuu edelleen toisaalla, mutta suunnitelee muuttavansa koulun läheisyyteen vielä ennen kuin kuopus aloittaa koulun reilun vuoden kuluttua.

Ilmiö tunnistettu Helsingin opetustoimessa

Helsingin opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen ei varsinaisesti ylläty kuullessaan tapauksista. Hän sanoo, että kouluvalintaan liittyvä ilmiö on tunnistettu, mutta sen laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa.

– Kuulostaa tietysti aika isoille järjestelyille sen perheen näkökulmasta ja lasten näkökulmasta, Pohjolainen sanoo.

Hän pohtii, onko kaupunki pystynyt riittävän hyvin viestimään vanhemmille siitä, että koulujen väliset erot ovat lopulta hyvin pieniä.

– Meillä on erilaisia kouluja, mutta hyviä kouluja oppimisen näkökulmasta. Ja siitä näkökulmasta, että jokaisella oppilaalla on siellä hyvät mahdollisuudet oppia ja opiskella. Kyllä meillä on koko Suomessa, mutta myös Helsingissä, hyvin pienet koulujen väliset erot tässä suhteessa.

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä