Kotimaa |

Lasten hätä lisääntynyt säästöjen myötä

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa on laskenut selvästi 1990-luvun lamavuosien aikana tehtyjen säästöjen seurauksena. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan esimerkiksi lasten kouluterveydenhuollosta ja neuvolatoiminnasta säästäminen näkyy suoraan nykyään lasten huostaanottomäärissä sekä psykiatrisen laitoshoidon kustannuksissa.

Grafiikka lastensuojelu
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä on lisääntynyt yli 100 prosenttia 1990-luvun alkuvuosista.

Samoin huostaanotettujen nuorten osuus ikäluokastaan on kasvanut yli 150 prosenttia, psykiatrisessa laitoshuollossa olevien nuorten osuus on kasvanut yli 150 prosenttia ja kasvatus- ja perheneuvoloiden lapsiasiakkaat ovat lisääntyneet lähes 50 prosenttia lamavuosista ainakin 2010 vuoteen asti.

Eniten kouluterveydenhuollosta leikanneet kunnat käyttivät 2000-luvun alussa muita kuntia enemmän rahaa lasten- ja nuorten psykiatrisen sairaanhoidon palveluihin.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus

1990-luvun laman aikana säästettiin kaikesta, myös lasten ja lapsiperheiden peruspalveluista, eikä monia palveluita palautettu laman jälkeenkään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänä vuonna julkistetusta tutkimuksesta käy ilmi, että monien peruspalveluiden karsiminen näkyy nyt suoraan lasten ja nuorten pahoinvointina, kehityksen vaarantumisena sekä kuntien kasvaneina lisäkustannuksina pahoinvointia korjaavissa palveluissa.

Eniten kouluterveydenhuollosta leikanneet kunnat käyttivät 2000-luvun alussa muita kuntia enemmän rahaa lasten- ja nuorten psykiatrisen sairaanhoidon palveluihin.

Kouluterveydenhoitajien käyntejä vähennettiin

1990-luvulla lasten kasvua ja vanhemmuutta tukevia äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon käyntejä vähennettiin jyrkästi.

Kouluterveydenhuoltopalveluiden oheneminen on merkinnyt sitä, ettei lapsilla ja nuorilla ole enää helposti lähestyttävää ja tuttua tukihenkilöä, kun terveydenhoitaja ei ole koululla päivittäin.

Kouluissa lasten kanssa työskentelevien aikuisten määrä on vähentynyt. Useissa kunnissa opettajia lomautettiin, eikä sijaisia palkattu.

Myös luokkien ryhmäkokoja on kasvatettu kouluissa. Kun kouluissa ja päiväkodeissa ryhmäkoot kasvavat, aikuisilla ei ole tarpeeksi aikaa oppia tuntemaan lapsia ja kuunnella heidän huoliansa. Myös lapsen tuen tarve jää usein huomaamatta tarpeeksi ajoissa.

Myös kahdessa kolmesta kunnasta päiväkodeissa on edelleen liian vähän kasvattajia päivittäisessä työssä. Lapsiperheille tarjottavat kotipalvelut lähes loppuivat monessa kunnassa, vaikka niiden on todettu olevan tehokas keino auttaa perheitä vanhempien kuormittuessa tai sairastuessa.

Säästöjen seurauksia ei arvioitu tarpeeksi

THL:n mukaan säästöjen ja lasten peruspalveluiden supistamisen seurauksena lasten ja nuorten ongelmat ovat lisääntyneet ja syrjäytymisriskit kasvaneet. Säästöt ovat johtaneet kustannuksiin pitkällä aikavälillä sekä kuntien taloudessa että lasten elämässä.

THL:n mukaan nyt on tärkeätä kohentaa lasten ja nuorten peruspalveluja eli päivähoitoa, koulua, neuvolapalveluja sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa. Säästöistä johtuvien seurausten arvionti on jäänyt liian vähäiseksi lasten hyvinvoinnin kannalta.

Keskustele uutisesta 154 kommenttia

Helsingissä paljastunut 8-vuotiaan surma ei ole yksittäinen tapaus. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen toivoo ihmisten puuttuvan lasten kaltoinkohteluun. Miten viranomaisten pitäisi kehittää lastensuojelua? Onko sinulla kokemuksia lasten kaltoinkohtelusta?

Siirry keskusteluun

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä