Lastenkulttuuritekijät kritisoivat päätöstä poistaa lastenohjelmat radiosta
Yleisradion päätös poistaa lastenohjelmat radiosta on herättänyt kritiikkiä niin yleisössä kuin kulttuuri- ja taiteentekijöissä. Yle on perustellut päätöstä lopettaa radion lastenohjelmat sillä, että lastenohjelmat löydetään nykyisin radiota paremmin netistä ja televisiosta.
Ensi vuoden alusta Yle Radio 1:n lauantaiaamuissa ei kuulla enää lasten makasiiniohjelma Pikku Ykköstä eikä myöskään musiikkiohjelmaa Lasten sävel on vapaa. Päätös on poikinut kritiikkiä niin yleisössä, toimittajissa kuin kulttuurintekijöidenkin keskuudessa. Muun muassa Risto Räppääjä- elokuvien ohjaajana tunnettu Mari Rantasila ihmettelee, eikö lapsilla ole oikeutta julkisen palvelun kaikkiin välineisiin siinä missä aikuisillakin.
- Lapsilla pitäisi olla oikeus laadukkaisiin ohjelmiin eri medioissa, samoin kuin aikuisillakin. Ohjelmien keskittäminen esimerkiksi nettiin ei ratkaise radio-ohjelmien puuttumista. Kaikilla ihmisillä ei välttämättä ole nettiä eivätkä kaikki vanhemmat edes halua, että heidän lapsensa viettävät yhä enemmän aikaa ruudun tai näyttöpäätteen äärellä. Radio on myös mediana erilainen kuin netti, sen ollessa auki voi vaikka kokata, laulaa tai leikkiä lasten kanssa eikä siihen ole sidottu. Myös se herättää keskustelua, miksi juuri lastenkulttuurista säästetään, Rantasila harmittelee.
Vaikka päätös lastenohjelmattomasta radiosta herättää vastustusta kulttuurintekijöissä, Ylen hallintoneuvostossa ratkaisu ei ole herättänyt suuria intohimoja. Hallintoneuvoston puheenjohtajan, Ilkka Kantolan (sd.) mukaan asiasta keskusteltiin paljon, mutta ratkaisu nähtiin järkeväksi. Kantolan mukaan lapsia palvellaan edelleen hyvin, koska tv:n lastenohjelmatarjonta lisääntyy ja myös netin sisältöä parannetaan.
Uudistuksia ja kompromisseja
Mediatutkija Heidi Keinonen Tampereen yliopistosta arvioi lopettamispäätöksen olevan ristiriitainen; yhtäältä median on uudistuttava, toisaalta lastenohjelmatarjonta voi päästä kaventumaan.
- Totta kai tällainen päätös voi supistaa kyseisen yleisön ohjelmatarjontaa, mutta se on myös kaksipiippuinen asia. Yle joutuu toimimaan ikään kuin kaksilla markkinoilla; sen täytyy hoitaa julkisen palvelun tehtävä ja siihen kuuluvat velvoitteet, mutta myös tarjota sellaista sisältöä, joka kiinnostaa yleisöä ja jota ihmiset seuraavat, Keinonen kuvailee.
Pikku Ykkösellä on ollut lauantaisin noin 90 000 kuulijaa, ja ohjelmapaikalla kerran kuussa esitetyllä Lasten sävel on vapaa -ohjelmalla runsaat 100 000 kuulijaa. Ylen radion välinepäällikön Marja Keskitalon mukaan lastenohjelmat halutaan keskittää internetiin ja televisioon, koska sieltä lapsiperheet löytävät ne parhaiten.
- Meidän tehtävämme on sijoitella ohjelmat niin, että yleisöt ne löytävät. Yle Radio 1 ei ole ollut oikea paikka lastenohjelmille, vaan se on muotoutunut vanhemman yleisön kanavaksi. Internet painottuu yhä enemmän myös lapsiperheiden arjessa, joten haluamme olla sielläkin. Lisäksi Yle Puheen viikonloppuihin tulee kokonaisuus, jossa ensin kuullaan Perheenaika -niminen ohjelma pienten lasten vanhemmille ja sen jälkeen Radioteatterin tuottamaa draamaa tai luentaa lapsille, Keskitalo summaa.
Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri
Pernilla jäi kahden sijan päähän viisufinaalista
Suomea Euroviisuissa edustaneen Pernillan pistesaalis ensimmäisessä semifinaalissa riitti 12. sijaan. Pernilla sai 41 pistettä, kun finaalipaikkaan olisi vaadittu 52.
Sukuja ei ole vielä tutkittu loppuun asti
Sukututkimuksen hohto ei ole kadonnut, vaikka etenkin suuret ikäluokat ovat ahkeroineet tutkimuksien parissa. Erityisesti tutkijoita kiinnostaa tietää, löytyykö omasta sukuhaarasta aatelisia.
Asuntoja nerokkaasta jurtasta Kalasataman romanileiriin
Hämeen linnan uusin näyttely kertoo eri kulttuurien tavoista asua ja liikkua, liikkuvasta kodista. Länsimainen hyvinvointi-ihminen kerää tavaraa ja liikkuu huvikseen. Elannon perässä liikkuvat karttavat turhaa tavaraa ja asuvat siellä minne elinehdot vetävät.
Laulua voi aistia keholla
Laulajan ääni ja ilmaisu voivat vaikuttaa kuulijaan kehollisesti. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan pelkkä tunnerekisteri ei riitä kuvaamaan laulun vaikutuksia kuuntelijassa. Anne Tarvainen testasi tutkimuksessa itseään.
Loreen lauloi Ruotsin voittoon
Ruotsi on voittanut Euroviisut. Ennakkosuosikkeihin lukeutunut Loreen voitti viisut ylivoimaisesti Euphoria-hitillään. Toiseksi eniten ääniä sai Venäjä. Kolmanneksi kisassa tuli Serbia.
Euroviisut raikaa Bakussa
Viisuvoittaja selviää yöllä yhden aikaan. Lähetystä voi seurata suorana Yle TV2:ssa.
McDonald’silla ei vaateita pellekaappauksesta
Lahdet tuovat Saamen Kansallisteatterin lavalle
Kokkolan kaupunginteatterin johtajakaksikko Ari-Pekka ja Jarkko Lahti jatkaa pohjoista teemaa Kansallisteatterissa. He ovat tehneet sopimuksen saamelaisaiheisen trilogian käsikirjoittamisesta ja tuottamisesta teatterille.
Laaja ITE-kokoelma Kaustisen kunnalle?
Kaustisen kunta on vain allekirjoituksen päässä laajan ITE-taidekokoelman omistuksesta. Kansanmusiikkisäätiön konkurssipesän tavaroihin lukeutuvalle kokoelmalle kunta on miettinyt jo uuden osoitteenkin: taulut halutaan esille K.H. Renlundin museoon.
Gugi Kokljuschkinille musiikkineuvoksen arvonimi
Topmostin laulaja tuki myöhemmin muita artisteja Katri Helenasta Children of Bodomiin.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.