Lasten pahoinvointi on suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa tilastoitava tosiasia. THL:n virallisen lastensuojelutilaston mukaan kaksi vuotta sitten kotinsa ulkopuolelle oli sijoitettu 16 000 lasta ja nuorta.

Saman tilaston mukaan 68 000 alaikäistä oli lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä. THL:n lastensuojelun kehittämispäällikön Hanna Heinosen mukaan luvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta. Heinonen sanoo, että todellinen apua tarvitsevien joukko on suurempi.

- Virallisten lukujen lisäksi on vielä arviolta 10 -13 prosenttia lapsia, jotka tarvitsisivat erityistä tukea lasten suojelun peruspalveluissa. He ovat neuvola- ja kouluterveydenhuoltojärjestelmän kautta ehkäisevän lastensuojelun piirissä, sanoo Heinonen.

Taustalla huima kasvu

Nuorten apua tarvitsevien joukko hurjaa vauhtia samaan aikaan kun sosiaalitoimesta vähennetään resursseja 90-luvun laman malliin. Pelkästään huostaanottojen määrä kasvoi viime tilastossa yli viiden prosentin vuosivauhtia. Kuluneen kymmenen vuoden aikana lastensuojelun tukitoimien piirissä olevien määrä on kaksinkertaistunut.

Heinosen mukaan on vielä paljon lapsia, jotka eivät saa lastensuojelupalveluita vaikka niille olisi tarvetta.

- Lastensuojelulakiin on kirjoitettu, että pienikin huoli pitäisi olla riittävä siihen, että pääsee lastensuojelun piiriin. Tosiasia on, että välillä on hyvin hankalia tilanteita, joissa lapsen asiakkaaksi pääsy ei mahdollistu, vaikka siihen olisi syytä, Heinonen toteaa.

Lasten oikeusturva vaarantuu

Asiakkaan oikeusturva vaarantuu myös sen takia, ettei kunnissa ole riittävästi sosiaalityöntekijöitä. Joistakin kunnista ne puuttuvat jopa kokonaan.

- Voi olla, että jopa puolella kuntien sosiaalityöntekijöistä ei ole koulutusta sosiaalityöntekijän ammattiin. Sitten toisaalta on kuntia, joissa ei ole yhtään sosiaalityöntekijää. Tällöin lain velvollisuudet eivät mitenkään täyty, Heinonen ynnää.