Kulttuuri

Legendaarinen huumorilehti Pahkasika on jo museokamaa – ”Kaikelle voi ja pitää nauraa”

Pahkasika-lehden julkaisu lopetettiin jo vuosituhannen vaihteessa, mutta Peräsmies ja muut hahmot seikkailevat nyt näyttelyssä Tampereen Vapriikissa.

Pahkasika-sarjakuvalehtien kansia.
Kuva: Juha Kokkala / Yle

Huumorilehtien aateliin kuuluvan Pahkasian taival alkoi vuonna 1975, kun abiturientit Markku Paretskoi, Jukka Mikkola ja Paul Öhrnberg löysivät eräältä ullakolta vahamonistuskoneen. Härvelille piti keksiä käyttöä, joten he päättivät tehdä sillä lehden.

Ensimmäisiä Pahkasika-sarjakuvia vitriinissä.
Ensimmäiset Pahkasika-lehdet tehtiin monistuskoneella. Kuva: Juha Kokkala / Yle

– Abikeväänään he painoivat sata kappaletta ensimmäistä numeroa tällä veivattavalla monistuskoneella, kertoo sarjakuvantekijä Timo Kokkila.

Kokkila on kuratoinut museokeskus Vapriikissa perjantaina avautuneen Pahkasika-näyttelyn. Kokkila kuului itsekin Pahkasian avustajakuntaan ja loi opiskelukaverinsa Sami Laitalan kanssa Peräsmies-supersankarin.

Tyhjän naureskelu on hyväksyttävä

Pahkasikaa julkaistiin vuosina 1975–2000 yhteensä 77 numeroa. Suurimmillaan sen levikki ylti yli 30 000 kappaleeseen. Vuonna 1980 Pahkasialle löytyi oikea kustantaja, tamperelainen Fanzine Oy. Levikki räjähti, kun lehti päätyi kioskimyyntiin.

Peräsmies-supersankari Vapriikin näyttelyssä.
Peräsmies on yksi Pahkasian tunnetuimmista sarjakuvahahmoista. Hän on supersankari, joka lentää pieremällä. Peräsmies esiintyi Pahkasiassa vuosina 1983–2000. Kuva: Juha Kokkala / Yle

Pahkasialla oli laaja avustajakunta. Lehden tärkeimpiin tekijöihin kuuluivat päätoimittaja Markku Paretskoin lisäksi Pauli Heikkilä, Ari ja Vesa Koskela, Heikki-Pekka Miettinen ja Juha Ruusuvuori. Mukana pyörivät myös mm. Asko Alanen, alivaltiosihteerit Simo Frangén ja Pasi Heikura, Pertti Jarla, Hannu Mänttäri, Hannu Pyykkönen sekä runsaasti muita avustajia.

Lehden huumori vaihteli älykkäästä hölmöön, ironisesta parodiasta sarkastiseen satiiriin, pitkistä tekstiartikkeleista sarjakuviin, avantgardistisista kollaaseista irtovitseihin. Rönsyilevästä materiaalista kasvoi omanlaisensa kokonaistaideteos.

– Pahkasiassa oli hyvin erilaisia tekijöitä ja hyvin erilaisia juttuja. Asenne oli, että kaikelle voi ja pitää nauraa - ja myöskin tyhjän naureskelu on ihan hyväksyttävää. Kun keksi jonkun uuden näkökulman ihan puhkikaluttuun asiaan, niin se oli parasta mitä on, Kokkila sanoo.

Propellipipot vitriinissä

Pahkasika-näyttelyssä on esillä lehden keskeistä sisältöä eli sarjakuvaoriginaaleja. Lisäksi näytille on saatu Pahkasika-esineistöä yksityisistä kokoelmista.

– Alkuun homma lähti siitä, että Pahkasika jakoi niin sanottua ilmaiskrääsää niille, jotka lähettivät omalla nimellään varustetun kirjekuoren. Se saattoi olla postimerkkejä tai rintanappeja tai jotain. Äkkiä se kuitenkin laajeni siihen, että tavaroita pystyi ostamaan.

Suosikkituote oli potkurilippalakki, monena vuonna julkaistiin kalentereita ja t-paitoja, tikkuaskeja ja lasinalusia, ties mitä.

Pahkasika ei nähnyt nettiaikaa

Pahkasika jatkoi samalla formaatilla koko 1990-luvun, mutta levikki tasaantui ja lähti hitaaseen laskuun. Syksyllä 2000 Pahkasika oli tullut säännöllisen ilmestymisensä päähän.

Vaikka Pahkasika lopetti ilmestymisensä, se on siitä huolimatta ponnahdellut esiin silloin tällöin. Viimeksi viime vuonna ilmestyi joukkorahoituksen turvin julkaistu Pahkasian 40-vuotissyntymäpäivää juhlistava lehti.

Pahkasika ei nähnyt nettiaikaa. Hyvä niin, tuumaa Pahkasika-veteraani Kokkila.

– Pahkasika pohjasi vanhaan mediaan, ja jotenkin tuntuu, että oli hyvä lopettaa säännöllinen ilmestyminen vuonna 2000. Ajat muuttuivat kovasti.

Pahkasika-näyttely on esillä museokeskus Vapriikin galleriatilassa toukokuun lopulle saakka.

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä