Lehti: Suomalaisnuorilta sujuu hädin tuskin turistiruotsi
Suomalaisnuoret osaavat enää alkeellista ruotsia, kirjoittaa ruotsalaislehti Dagens Nyheter. Lehden mukaan kaksikielisyyttä horjutetaan Suomen politiikassa koko ajan, mikä näkyy koulumaailmassa: ruotsin suosio oppiaineena on laskenut ja yliopistoon tullessaan monet opiskelijat osaavat enää hädin tuskin turistitason ruotsia.
- Meidän on pitänyt madaltaa hyväksyttävään arvosanaan riittävää tasoa, kertoo lehden haastattelema Kerstin Salminen, ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun opettaja ja ylioppilaslautakunnan ruotsin kielen osuudesta vastaava puheenjohtaja.
- Monilla ei ole enää edes matkailutason taitoja. Ylioppilaskokeen tulokset ovat vajonneet ja korkeakouluopinnoista selviytyminen muuttuu entistä vaikeammaksi, Salminen sanoo.
Ruotsin kirjoittaminen muutettiin vapaaehtoiseksi ylioppilaskokeessa vuonna 2004.
- Ne jotka saavat hyväksytyn, voivat osata "god dag", "tack så mycket”, ”hur mår du” ja laskea yhdestä viiteenkymmeneen, kun he aloittavat lukion, synkistelee Suomen ruotsinopettajat ry:n puheenjohtaja Sisko Harkoma.
Dagens Nyheterin mielestä keskustelu ruotsin asemasta muuttuu Suomessa yhä raaemmaksi. Ruotsi on uhattuna jopa perinteisesti vahvalla alueella Pohjanmaalla, kun esimerkiksi hallintoa siirtyy suomenkieliselle Seinäjoelle kaksikielisestä Vaasasta.
Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa
Tyttö auton alle, kuljettaja sai nostettua tunkilla auton pyörän tytön päältä
Koulutyttö loukkaantui vakavasti Hämeenlinnassa jäätyään polkupyörineen pakettiauton alle. Tyttö jäi auton pyörän alle puristuksiin, kunnes auton kuljettaja sai nostettua autoa tunkilla sen verran että 13-vuotias pyöräilijä pääsi irti.
Vahva kruunu ei sekoita rajakauppaa
Pitkään vahvana pysynyt kruunu ei kauppiaiden mukaan ole vaikuttanut suuresti rajakauppaan Suomen ja Ruotsin rajalla. Noin kolmasosa kassavirrasta kertyy toisen maan valuutassa riippumatta siitä, kummalla puolen rajaa ollaan. Hinta on vain yksi tekijä raja-alueen tiukassa kaupan kilpailussa.
"Tästä tulee iso lasku Suomelle" – aikapommi tikittää
Asiantuntijat pelkäävät, että suuret ikäluokat alkavat käyttää alkoholia suuria määriä eläkkeellä. Ehkäisemisen avainasemassa on perusterveydenhuolto.
Keskustele: Pelkäätkö Tukholman levottomuuksien leviävän Suomeen?
Husbystä alkunsa saaneet kahakat ovat levinneet jo noin kymmeneen kaupunginosaan.
Proteiinia vaikka madoista
Hyönteisten syöntiin kehoittanut YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on lähinnä huvittanut tai inhottanut suomalaisia, mutta asiaan vakavastikin suhtautuvia on. Hyönteistutkija Lena Huldénin mielestä ravinnontuotannossa veden riittävyys tulee isoksi ongelmaksi, sen takia mm. hyönteisten syöntiä tulisi edistää. Huldén itse kasvattaa ja syö kenttäsirkkoja. Suutuntuma muistuttaa popcornin kuorta. Katso Ajankohtaisen kakkosen juttu hyönteisdieetistä.
Kiusaamiskierre voi alkaa jo päivähoidossa
Tutkimusten mukaan pienet lapset eivät osaa synnynnäisesti kiusata vaan tapa opitaan toisilta.
Muhiiko myös Suomen lähiöissä levottomuutta?
Aamu-tv:ssä esiintyneiden nuorisotyön asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei ole lähiöitä, joihin kasautuisi syrjäytyneitä nuoria ja maahanmuuttajia Ruotsia vastaavalla tavalla.
Luonnonlohen kalastajahinta laski reilusti
Luonnonlohen kalastajahinta laski reilun kolmanneksen viime vuonna, kerrotaan riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.
Ylen kirjeenvaihtaja Tukholmassa: Mellakointi on laajentunut tuntuvasti
Kirjeenvaihtaja Jyrki Haran mukaan ongelmien taustatekijöinä nähdään Ruotsissa toimettomien ja osattomien nuorten määrän kasvu tietyissä kaupunginosissa.
Avilonin rikkihiilen puhdistus toteutumassa - hallitus puoltaa rahoitustukea
Yli kuuden miljoonan euron rahoitustuki sisältyy lisäbudjettiesitykseen.

Kommentoi aihetta
(44 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
Keba
Ilmoita asiattomasta kommentistaOlennaista olisi valinnan vapaus. Kukin valitkoot kaksi kieltä äidinkielensä lisäksi esim. suomen, ruotsin, englannin, saksan, venäjän, ranskan, espanjan jne. joukosta. Tasapäistäminen ei ole fiksua kansainvälisen menestyksemme kannalta.
Olli
Ilmoita asiattomasta kommentistaRuotsissa osataan olla tekopyhiä, mutta vaikka tämä tosiasia jätettäisiinkin huomioimatta, pitäisi sille pakko-opiskelulle kai yhäkin jokin rationaalinen syy löytyä, jotta sitä voitaisiin vaatia.
Erkkisi
Ilmoita asiattomasta kommentistaHellantuuteli sentään... Vaiko ihan Ruatsiå pitäisi osata suomessa...
Ikinä en ole ruotsin kieltä tarvinnut mihinkään, aina kaikki asiat on hoitunut englannin kielellä paikasta riippumatta..
Kävin tuossa Haitilla, koitin mongertaa heille ruotsiå, mutta ehei eivät ne sitä oikein hiffanneet. Vaihdoin englantiin ja kas löyty yhteinen sävel..
Kuten joku jo mainitsikin, Arabiaa tässä pitää kohta opetella kun menee ruotsiin, niin paljon sitä populaa on siellä. eli ei sitä ruotsiå nyt oikein edes enää kohta tarvii missään :)
EL
Ilmoita asiattomasta kommentistaMitä haittaa ruotsin osaamisesta on? Ruotsi on suomenkieliselle kohtuullisen helppo kieli, joten sen opiskeluun ei tuhraannu kohtuuttomasti aikaakaan. Monessa työpaikassa ruotsin taidot ovat välttämättömyys, ja esim. jatko-opinnoissa voi olla saatavilla vain ruotsinkielistä kirjallisuutta. On varmasti totta, että esim. Itä-Suomessa asuvasta ruotsi tuntuu kaukaiselta ja turhalta, mutta koska koululaisena ei vielä voi tietää mitä isona tekee tai mihin päätyy, niin kannattaa uhrata se pieni aika ruotsinopiskeluun, eipä ainakaan sulje itseltään mahdollisuuksia.
Tzei
Ilmoita asiattomasta kommentista"esim. jatko-opinnoissa voi olla saatavilla vain ruotsinkielistä kirjallisuutta."
Todella harvinaista. Jos hakee kieltä jatko-opiskelun kannalta niin englanti, venäjä, saksa ja ranska olisi huomattavasti kannattavampia vaihtoehtoja :P
Ja miksi panostaa ruotsin opiskeluun kun voisi sen sijaan lisätä englannin opetusta? Englanti on paljon tärkeämpi kieli johon törmää kaikkialla TV:stä internettiin. Heikko englannin taito on paljon pahempi asia suomessa kuin heikko ruotsin taito.
Nyt kun aiheeseen päästiin, niin voihan sitä pohtia kuinka tärkeää on lukea niin paljon pakollista uskontoa, kun aiheeseen liittyvä historia menisi varmaan kurssissa parissa.
EL
Ilmoita asiattomasta kommentistaTarkennus vielä huonosti muotoilemaani lauseeseen jatko-opinnoista: suurin osa kirjallisuudesta on suomeksi tai englanniksi, mutta joukkoon mahtuu oleellisia ruotsinkielisiä teoksia, joita ei ole käännetty.
kielinen
Ilmoita asiattomasta kommentistaMinulle ruotsi on kieli muiden joukossa, luen englantia, ranskaa ja ruotsia ihan vaan siksi, että on mukavaa osata muitakin kieliä kuin suomea. Vaikka olenkin huono kielissä.
Mutta asia on kuitenkin niin, että Suomessa asutaan ja meillä pitäisi olla oikeus saada kaikkia palvelut sun muut omalla kielellämme. On väärin vaatia ruotsin osaamista, eihän mekään mennä Ranskaan vaatimaan että puhukaapa meille suomea.
Ranska, saksa, ruotsi, venäjä, englanti. Jos noiden joukosta koululaisten pitäisi valita vähintään kaksi kieltä, joita sitten opiskelee, ei tarvittaisi pakkoruotsia ja ihmiset saisivat säädyllisen kielitaidon.
Pasi Hakkarainen
Ilmoita asiattomasta kommentistaPäästäisiinpä siitä pakkoruotsista nopeasti eroon. Nyt resursseja palaa mielettömästi ja kukaan ei kuitenkaan opi mitään.
reijo
Ilmoita asiattomasta kommentista200 vuotta erosta ja vieläkin ruotsalaisvalta näkyy Suomessa. Onneksi tulevat sukupolvet arvostavat pakkoruotsia yhä vähemmän ja pian Suomi on yksikielinen maa.
roni
Ilmoita asiattomasta kommentistaNiinpä... Kyllä Englannilla pärjää pohkoismaissa. Jos ei muuten niin sitte vaikka viittoo ja huitoo asiansa perille!!!