Lehto: Uudet kansallispuistot uhka vanhojen rahoitukselle
Ympäristöministeriöön on tehty 18 aloitetta uusista kansallispuistoista. Lieksan kaupunginjohtaja Esko Lehto ymmärtää kansallispuistojen tärkeyden luontoarvojen säilyttämisessä. Pelkona on kuitenkin, että useat uudet puistot supistavat vanhojen, esimerkiksi Kolin, rahoitusta.
Lieksan kaupunginjohtaja Esko Lehto suhtautuu uusien kansallispuistojen perustamiseen varauksella. Lehdon mukaan Kolin merkitys Lieksan kaupungille on suuri, koska kansallispuisto on niin hyvin tunnettu.
Lieksa mainostaakin itseään kaupunkia paremmin tunnetun Kolin avulla. Vuonna 1991 perustun kansallispuiston tunnetuksi tekeminen on vaatinut paljon työtä ja Koli on paljon muutakin kuin kansallispuisto.
- Pari vuosikymmentä sitten syntyi näitä vääriä käsityksiä siitä, että kansallispuisto sulkee pois muut toiminnot. Ihmiset mieltävät Kolin ikään kuin kaikki olisi kansallispuistoa. Sillosen osayleiskaavan mukaan alue oli 50 000 hehtaaria ja kansallispuisto on noin 3000 hehtaaria, Lehto naurahtaa.
Nakertavatko uudet puistot vanhojen rahoitusta?
Ympäristöministeriöön on tehty 18 aloitetta uusista kansallispuistoista. Yksi esitetyistä puistoista on Nurmeksessa.
Näen tärkeänä, että näiden olemassa olevien ja tärkeiden kansallispuistojen rahoitus ei kärsisi.
Lieksan kaupunginjohtaja Esko Lehto epäilee, että kaikkia esitettyjä puistoja ei perusteta ainakaan vielä lähivuosina. Lehto sanoo ymmärtävänsä kansallispuistojen perustamista, koska luontoarvojen merkitys kasvaa jatkuvasti.
Hän kuitenkin pelkää, että uudet kansallispuistot nakertavat olemassa olevien kansallispuistojen rahoitusta.
- Näen tärkeänä, että näiden olemassa olevien ja tärkeiden kansallispuistojen, kuten Kolin, rahoitus ei kärsisi. Tuntien tuon valtion taloustilanteen, niin taloudellinen uhka rahoituksen supistumisesta on aika aiheellinen, Lehto pohtii.
Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala
Tonttikiista 1920-luvulta: Suojeluskunta voitti taistelun Pielisjoen linnasta Joensuussa
Kunnalliset tontti- ja kaavoituskiistat ovat tätä päivää, mutta on sitä osattu olla napit vastakkain ennenkin. Mielenkiintoinen esimerkki tästä on 1920-luvulla käyty taistelu Pielisjoen pienoisessa saaressa sijaitsevasta tontista ja siellä sijainneesta viljamakasiinista Joensuussa. Vastakkain olivat Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiiri ja Joensuun kaupunki. Suojeluskunta voitti
Kiteeläiset eivät niele suurpankkia - "Miksi lähteä venettä kaatamaan?"
Vaikka kiteeläisille on varattu yhdessä juukalaisten kanssa enemmistö suunnitellun suurpankin kaikkiin hallintoelimiin, ei pankkien yhdistäminen maistu osalle Kiteen Osuuspankin väestä sitten millään.
Nuorisotakuu yskien käyntiin - kolmannes jää toimien ulkopuolelle
Pohjois-Karjalassa huhtikuussa päättyneistä nuorten työttömyysjaksoista vajaa kolmannes johti työllistymiseen. 208 nuorta jäi kokonaan toimenpiteiden ulkopuolelle.
Lyhytkin urakka voi olla väylä pidempään työsuhteeseen
Pitkäaikaistyötöntä ei kosketa se, onko työ palkkatuettua vai ei, työllistämishankkeeseen kuuluvaa vai ei. Tärkeintä on, että työtä löytyy edes lyhyeksikin aikaa.
Kaivosyhtiö sai uraaninetsintäluvan - vastustajat rustaavat valituksia
Euro Skandinavian Uranium sai Tukesilta luvan jatkaa uraanin etsintää Joensuun ja Kontiolahden alueilla. Uraanikaivosten vastaisen kansanliikkeen mukaan päätös on lainvastainen eikä siinä oteta huomioon ympäristölainsäädäntöä.
Työttömyys pitää Pohjois-Karjalaa otteessaan
Pohjois-Karjalan työttömyystilanne on edelleen Suomen synkin. Vaikein tilanne on Lieksassa, Tohmajärvellä ja Juuassa.
10 vuotta vanha valtuustoaloite heräsi henkiin Ilomantsissa
Ilomantsilaisen Seppo Lehtisen 10 vuotta vanha valtuustoaloite kalojen kutupaikkojen ennallistamiseksi Koitajoella nytkähti eteenpäin. Kunnanhallitus päätti viimein näyttää vihreää valoa joen ennallistamisprojektille.
Pohjois-Karjalan osuuspankkifuusio riippuu Kiteestä
Pohjois-Karjalan kolmen paikallisosuuspankin yhdistyminen ratkeaa tiistai-iltana. Ennakkoarvailujen mukaan yhdistyminen on kiinni Kiteen edustajistosta, jossa on eniten soraääniä yhdistymisen osalta.
Metsästäjä: Suuret uroskarhut talsivat turvaan Venäjälle
Tuoreimman Metsästäjä-lehden mukaan suurin osa Itä-Suomen uroskarhuista viettää talvensa Venäjän puolella. Isot otsot talsivat Venäjälle jo syyskesällä, joten ne ovat turvassa rajan takana silloin, kun karhujahti esimerkiksi Pohjois-Karjalassa käynnistyy.
Riikinnevan polttolaitoshanke hakee 12 miljoonaa valtiolta
Itäsuomalaiset jäteyhtiöt suunnittelevat täydellä tohinalla yhteistä jätteenpolttolaitosta Leppävirralle. Varsinainen investointipäätös tehdään loppusyksystä. Polttolaitoksen avulla asukkaille luvataan tarjota edullinen ja ympäristöystävällinen jätehuolto.
