Lentokentän eläintorjunta turvautuu harvoin ampumiseen
Kiitotielle tiistaina karannut koira puri kiinniottajaansa poskeen.
Lentoliikennettä vaarantavien eläinten torjunta on kentän kunnossapitohenkilöstön harteilla. Pikemmin kuin ampumalla, henkilöstö pyrkii pitämään eläimet poissa kiitoteiltä ennaltaehkäisevin toimin. Hirvet ja peurat ovat kuitenkin niin iso riski, että ne tulevat yleensä ammutuiksi.
- Hirvet juoksevatkin niin kovaa, että ei niitä voi jahdata ympäri valtavaa kenttäaluetta, sanoo Helsinki-Vantaan lentokentän kunnossapitopäällikkö Lasse Hätinen Finavialta.
Lentokenttäalue on 1 800 hehtaarin kokoinen. Mittasuhteita kuvaa hyvin se, että kentän turva-aitojen sisäpuolella kulkeva huoltotie on noin 25 kilometriä pitkä.
Tiistaina koneen ruumassa vapaaksi päässyt ja kentälle karannut koira ehtikin juosta todella kauas terminaalialueelta ennen kiinnijäämistään. Vauhko koira puri kiinniottotilanteessa Finavian työntekijää kasvoihin.
- Enpä muista, että vastaavaa työtapaturmaa olisi meillä aiemmin sattunut, päivitteli Lasse Hätinen tapahtunutta.
Tavoitteena huonot olosuhteet - eläimille
Ennaltaehkäisevä eläintorjunta tarkoittaa muun muassa sitä, että lentokentän valtavat nurmikkoalueet leikataan juuri sen korkuisiksi, että linnuilla on ikävä niille laskeutuakin.
- Sopiva heinän korkeus on sellaiset 10-15 senttiä, eli ei liian lyhyt, mutta ei liian pitkäkään, jotteivät linnut ala suunnitella pesänrakennusta tai ketut ja jänikset pääse piiloutumaan heinikkoon ja tunne siten oloaan turvalliseksi, kuvaa Hätinen.
Eläinten ampumiseen henkilöstö turvautuu ehkä yllättävänkin harvoin.
- Pääasiassa pyrimme pelottelemaan eläimet pois niitä isoimpia lukuunottamatta, sanoo Hätinen.
Eniten huolta aiheuttavat linnut, vaikka jopa jäniksen ja ketun kokoiset eläimet voivat joutua koneen moottorin kitaan. Linnuistakin toiset aiheuttavat enemmän vaivaa torjujille kuin toiset.
Tyhmimpiä ovat kyllä töyhtöhyypät, jotka eivät millään tahdo ymmärtää omaa parastaan.
- Varikset ovat niin viisaita, että oppivat tunnistamaan jopa meidän niin sanotun haukkapartiomme auton ja lähtevät alta pois tai eivät edes lennä lentokoneiden suuntaan, kun kuulevat moottoreiden käynnistyvän, kertoo Lasse Hätinen.
- Nuoret lokit eivät sen sijaan heti tahdo tajuta, että pakoon kannattaa lähteä, jos henkikulta on kallis. Ja tyhmimpiä ovat kyllä töyhtöhyypät, jotka eivät millään tahdo ymmärtää omaa parastaan, Hätinen kuvaa lintumaailman lajikirjoa.
Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa
Moottoripyöräveteraanit elvyttivät Aulangon ajojen muiston
Vuodesta 1954 alkaneet ja 1960-luvun alussa päättyneet keväiset Aulangon ajot olivat pienen kaupungin suurtapahtuma. Ne vetivät maan parhaiden ajajien lisäksi tuhansia ihmisiä. Ajot olivat jo lähes unohtuneet ja tiedon keruu niistä työlästä, kun veteraanit päättivät elvyttää kisan muiston.
Mopoauto on autoilijalle outo kokemus
Mopoauto, eli virallisemmin kevyt nelipyörä, on yhä yleisempi näky Suomen taajamissa ja teillä. Mopoauto on varsinkin nuorison suosiossa, mutta kokeneelle autoilijalle se voi olla outo ja meluisa ajettava.
Kaatuneitten muistopäivänä muistetaan sodassa ja taisteluissa kuolleita
42 suomalaista sankarivainajaa haudataan Lappeenrannan sankarihautausmaalle. Sankarihautajaisia järjestetään myös muualla Suomessa.
Krista Siegfrids: Eurooppa ei ollut valmis esitykselleni
Siegfrieds katsoo kuitenkin tehneensä jotain historiallista.
HS: Valtionjohto on lentänyt veroparatiiseista vuokratuilla koneilla
Lehden mukaan veroparatiisikoneilla on lennetty ainakin yhdeksän kertaa.
Euroviisuvoitto meni Tanskaan - Krista Siegfrieds oli 24.
Kööpenhaminasta tuli ensi vuoden kisakaupunki. Suomi keräsi pisteitä viidestä maasta.
Suomalaismies löytyi kuolleena Roomasta
Ulkoministeriö vahvistaa tiedon ja hoitaa tapausta.
Pelialan parhaat ja suuret haluavat Suomeen
Peliala työllistää Suomessa jo yhtä paljon ulkomaalaisia suhteessa kokoonsa kuin siivousala. Kiinnostus Suomeen on pelialalla nyt niin suurta, että myös ulkomaiset pelifirmat haluavat perustaa sivutoimistoja Helsinkiin.
Helleraja rikkoutui lauantainakin
Oulu oli maan kuumin paikkakunta lauantaina. Hellerajaa hätyyteltiin maan pohjoisosia myöten.
Jazzliitto palkitsi joensuulaisen Jussi Sierlan
Jussi Sierla toimi pitkään Joensuun Jazzkerho -76:n puheenjohtana. Kerho saa kiitosta aktiivisuudestaan ja vireästä konserttitoiminnastaan.
