Kotimaa |

Lentokentän eläintorjunta turvautuu harvoin ampumiseen

Kiitotielle tiistaina karannut koira puri kiinniottajaansa poskeen.

Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotien pää.
Karannut koira löytyi juoksentelemasta kiitotien päästä. Lentokenttärakennus näkyy taustalla. Kuva: Yle

Lentoliikennettä vaarantavien eläinten torjunta on kentän kunnossapitohenkilöstön harteilla. Pikemmin kuin ampumalla, henkilöstö pyrkii pitämään eläimet poissa kiitoteiltä ennaltaehkäisevin toimin. Hirvet ja peurat ovat kuitenkin niin iso riski, että ne tulevat yleensä ammutuiksi.

- Hirvet juoksevatkin niin kovaa, että ei niitä voi jahdata ympäri valtavaa kenttäaluetta, sanoo Helsinki-Vantaan lentokentän kunnossapitopäällikkö Lasse Hätinen Finavialta.

Lentokenttäalue on 1 800 hehtaarin kokoinen. Mittasuhteita kuvaa hyvin se, että kentän turva-aitojen sisäpuolella kulkeva huoltotie on noin 25 kilometriä pitkä.

Tiistaina koneen ruumassa vapaaksi päässyt ja kentälle karannut koira ehtikin juosta todella kauas terminaalialueelta ennen kiinnijäämistään. Vauhko koira puri kiinniottotilanteessa Finavian työntekijää kasvoihin.

- Enpä muista, että vastaavaa työtapaturmaa olisi meillä aiemmin sattunut, päivitteli Lasse Hätinen tapahtunutta.

Tavoitteena huonot olosuhteet - eläimille

Ennaltaehkäisevä eläintorjunta tarkoittaa muun muassa sitä, että lentokentän valtavat nurmikkoalueet leikataan juuri sen korkuisiksi, että linnuilla on ikävä niille laskeutuakin.

- Sopiva heinän korkeus on sellaiset 10-15 senttiä, eli ei liian lyhyt, mutta ei liian pitkäkään, jotteivät linnut ala suunnitella pesänrakennusta tai ketut ja jänikset pääse piiloutumaan heinikkoon ja tunne siten oloaan turvalliseksi, kuvaa Hätinen.

Eläinten ampumiseen henkilöstö turvautuu ehkä yllättävänkin harvoin.

- Pääasiassa pyrimme pelottelemaan eläimet pois niitä isoimpia lukuunottamatta, sanoo Hätinen.

Eniten huolta aiheuttavat linnut, vaikka jopa jäniksen ja ketun kokoiset eläimet voivat joutua koneen moottorin kitaan. Linnuistakin toiset aiheuttavat enemmän vaivaa torjujille kuin toiset.

Tyhmimpiä ovat kyllä töyhtöhyypät, jotka eivät millään tahdo ymmärtää omaa parastaan.

– Lasse Hätinen

- Varikset ovat niin viisaita, että oppivat tunnistamaan jopa meidän niin sanotun haukkapartiomme auton ja lähtevät alta pois tai eivät edes lennä lentokoneiden suuntaan, kun kuulevat moottoreiden käynnistyvän, kertoo Lasse Hätinen.

- Nuoret lokit eivät sen sijaan heti tahdo tajuta, että pakoon kannattaa lähteä, jos henkikulta on kallis. Ja tyhmimpiä ovat kyllä töyhtöhyypät, jotka eivät millään tahdo ymmärtää omaa parastaan, Hätinen kuvaa lintumaailman lajikirjoa.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä