Lentomuurahaisten parvet kuulostavat kuurosateelta
Siivekkäät neitsytkuningattaret ja kuhnurit etsivät kumppania lämpiminä kesäpäivinä kokoontumalla parviin. Valtava, lentävien muurahaisten pilvi voi tuntua inhottavalta, jopa pelottavalta.
Sankoista lentomuurahaisten parvista on viime päivinä tehty paljon havaintoja. Esimerkiksi Kotkan Meripäivillä ihmiset joutuivat paikoin jopa pakenemaan parveilevia siivekkäitä. Parvien kuhina on ajanut väkeä ajoittain sisätiloihinkin.
Lentomuurahaiset ovat ilmiö, joka toistuu tietyssä mittakaavassa aina toukokuulta syyskuulle asti.
- Lentomuurahainen ei sinänsä ole mikään laji, vaan kyse on eri muurahaislajien koiraiden ja naaraiden parveilusta eli lisääntymiskäyttäytymisestä, kertoo Turun biologisen museon tutkija Pekka Käär.
Lisääntymiskykyiset muurahaiset ovat kesäaikaan parveilu- ja lentovalmiudessa pesissään siipineen. Ne lähtevät lentoon heti, kun on sopivan tyyntä ja lämmintä.
- Nyt on ollut tyyniä ja helteisiä päiviä vähemmän. Sen takia muurahaisten parveilu on tiivistynyt muutamaan päivään, kertoo Käär.
Muurahaiset ovat yleensä huomaamattomia, sillä ne viihtyvät kivien, kasvillisuuden ja talojen kivijalkojen suojassa.
- Parveilu on hyvin lyhytaikainen ilmiö. Joskus parvia riittää useamman päivän tai viikon ajan, mutta silloin on kyse useamman eri lajin parveilusta, kertoo Käär.
Parveilu voi pelottaa ihmisiä
Yleensä muurahaisten parveilu ei herätä kovastikaan huomiota. Tänä kesänä lentomuurahaiset ovat kuitenkin aiheuttaneet hämminkiä lentäessään suurten ihmisjoukkojen sekaan.
- Lentäviä muurahaisia ei tarvitse pelätä. Niillä on kaikkea muuta mielessä kuin ihmisen kiusaaminen. Ne etsivät puolisoa, tietää Pekka Käär.Lentomuurahaisilla on parveillessaan kaikkea muuta kuin ihmisten kiusaaminen mielessä.
Pariutumisen jälkeen kuningatar alkaa munia työläismuurahaisia, jotka puolestaan ryhtyvät rakentamaan pesää ja hoivaamaan naaraan munimia munia. Yhden yhteiskunnan elämä saattaa olla monivuotinen.
- Kuningatarmuurahainen munii joskus jopa vuosikausia. Pesästä lähtevät liikkeelle vain uudet neitsytkuningattaret ja prinssit perustamaan omaa yhteiskuntaansa, tietää Pekka Käär.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Korvasienen persoonallinen maku on kesän airut
Sienen sisältämän myrkyn poistamista ei saa koskaan laiminlyödä. Gyromitriini poistuu kahdesti keittämällä.
Harvinainen pääskykahlaaja Joroisissa - edellinen havainto Suomessa 15 vuoden takaa
Rantasalmelaiset lintuharrastajat Elina Enho ja Kristiina Järvenpää eivät arvanneet sunnuntaiselle linturetkelle lähtiessään, millaiseen lintuharvinaisuuteen päivän aikana törmäisivät. Joroisiin Pasalan pelloille suuntautunut retki tuotti tulosta, kun iltapäivällä pään yllä lenteli Suomessa erittäin harvinainen pääskykahlaaja. - Oli se jännä paikka, kun tajusimme miten kovasta havainnosta on kyse, Järvenpää kertaa sunnuntain tapahtumia.
Toisen jätteet voivat olla toiselle oikea aarreaitta
Entä jos sinun yrityksesi ei enää heittäisikään jätteitään kaatopaikalle? Oletko ajatellut, että joku toinen yritys voisi tarvita juuri sinun jätelavaasi?
Kaalikoit hyökkäsivät - paha uhka sadolle
Miljoonien kaalikoiden vaellus tavoitti Suomen. Lämpimien ilmavirtojen mukana Suomeen on saapunut satoja miljoonia, mahdollisesti miljardeja kaalikoita.
Kaivosyhtiö sai uraaninetsintäluvan - vastustajat rustaavat valituksia
Euro Skandinavian Uranium sai Tukesilta luvan jatkaa uraanin etsintää Joensuun ja Kontiolahden alueilla. Uraanikaivosten vastaisen kansanliikkeen mukaan päätös on lainvastainen eikä siinä oteta huomioon ympäristölainsäädäntöä.
Mätäjoen taimenet olivat juuri kypsymässä lisääntymiskykyisiksi
Mätäjoen myrkkypäästö osui juuri joen tärkeimpään osaan. Kalaharrastajilla oli kovat odotukset, että Mätäjoesta saataisiin aito taimenjoki. Työ joen kunnostamiseksi on osittain mennyt hukkaan.
Lokit häviämässä pesätaistelun Killerin raviradalla
Ennen vuodenvaihdetta tehty toinen Killerjärven ruoppaus näyttää onnistuneen, sillä ajelehtivilla suolautoilla pesii tänä vuonna vain noin 40 naurulokkiparia. Viime kesänä Killerin raviradan liepeillä syöksähteli muutama tuhat naurulokkia.
Vesistötarkkailijoista on pulaa Lounais-Suomessa
Luonnonhavainnoinnista kiinnostuneet suomalaiset voivat purkaa luontointoaan tarkkailemalla lähivesistöjä. Vesistötarkkailijan työ on vapaaehtoista, mutta vastuullista.
Monacon Prinssi rahoittaa luontokuvausta Kuusamossa
Poikkitieteellisellä yhteistyöllä halutaan opastaa luonnontieteilijät valokuvauksen saloihin. Luontokuvaajia koulutetaan tunnistamaan luontoa tieteen näkökulmasta.
Liero luikertelee kodistaan asvaltille turvaan
Kovalla sateella kastemadot tulevat asvaltille tulvaa pakoon, sillä niiden tekemät käytävät täyttyvät vedestä. Maan pinnalla mato on altis linnuille ja kengän pohjille.
