YLEn Aamu-tv:ssä vierailleella psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholmilla on harvinainen ammatti. Hän auttaa keskusrikospoliisia selvittämään tuhopolttosarjoja tutkimalla rikospaikkaa ja ajankohtaa. Tavoitteena on selvittää millainen henkilö on sytyttimeen tarttunut.

Häkkänen-Nyholmiin otetaan yhteyttä, kun tutkintaa on jatkunut jo muutamia viikkoja, eikä rikoksen selvittäminen etene toivotusti. Pääasiassa hänen työpöydälleen tuodaan tutkittavaksi palosarjoja, yksittäiset rikokset ovat harvinaisempia.

- Minulle tulee kaikki se tieto, mitä paloista sillä hetkellä tiedetään. Ensimmäiseksi lähden katsomaan paikkoja ja kohteita, onko kyseessä esimerkiksi autiotalo vai jätekatos. Siitä pääsee jo aika pitkälle, Häkkänen-Nyholm kertoo.

Suomessa sytytetään keskimäärin seitsemän tahallista paloa päivässä. Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) mukaan Suomessa sytytetään tahallaan vuosittain lähes 3 000 tulipaloa. Syyskuun aikana tuhopolttoja on ollut jo yli 200.

- Useimmat ovat tällaisia yhden palon juttuja, joissa esimerkiksi lapset leikkivät tulella. Harvinaisempia tapauksia ovat vakuutusrikokset tai muiden rikosten peittely. Joskus tulipalo sytytetään kostoksi toista henkilöä kohtaan, Häkkänen-Nyholm kertoo.

Jos kohde on sytytetty aamuyöllä, rajaa se usein lapset ja nuoret pois. Nuoret sytyttävät kohteita, joiden liepeillä he liikkuvat ja viettävät aikaansa. Tällaisia ovat esimerkiksi roskakatokset, koulut ja päiväkodit. Nuorten sytyttämistä paloista yli puolet tapahtuu arkipäivänä, valoisaan aikaan.

Kun tulipalo syttyy yöllä, kauempana keskustasta, on syytä epäillä palosta varttuneempia henkilöitä.

Tulipalo helpottaa sairastuneen pahaa oloa

Pyromania on sairaus, joka kuuluu psykiatriseen tautiluokitukseen. Siitä kärsivällä henkilöllä on impulssikontrollihäiriö, jota tulen sytyttäminen hetkellisesti helpottaa. Pyromania on harvinainen sairaus, eikä sitä ole tahallisesti sytytetyistä paloista kuin muutamalla prosentilla tekijöistä.

- Siihen liittyy ahdistusta, samalla lailla kuin kleptomaniaan tai pelihimoon. Henkilö purkaa pahaa oloaan pakonomaisen sytyttelytarpeen kautta. Hän kokee emotionaalista helpotusta, silloin kun on valmistautumassa, sytyttämässä tulta tai sitä katselemassa, Häkkänen-Nyholm kertoo.

Häkkänen-Nyholm ei työnsä vuoksi voi kommentoida yksittäisiä tapauksia, mutta vastaa toimittajan kysymykseen Järvenpään tulipalosarjasta. Häkkänen-Nyholmin mukaan vastaavissa tapauksissa ei yleensä ole kyse teinipojista.