Kiistassa on siis kyse siitä, onko yksityinen sopimuskoulu veronmaksajalle halvempi vai kalliimpi kuin kunnallinen koulu.

- Kaupungin osalta se summa on 9 009 euroa vuodessa ja sopimuskoulun osalta 7 500 euroa. Tilanne on kai aivan kirkas tältä osin, sanoo Yksityiskoulujen liiton puheenjohtaja Aki Holopainen viitaten tuoreeseen selvitykseen.

- Ne eivät kyllä ole vertailukelpoisia lukuja. Se selvitys, jonka he ovat teettäneet ja joka siis on tehty heidän ehdoillaan on tietysti heille hyvin edullinen, mutta kun se perustuu aika paljon arvauksiin ja olettamuksiin niin sille ei voi kauheasti painoarvoa antaa, kuittaa puolestaan Helsingin opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila.

"Yhteistyö on kuollut"

Kiista kunnallisten ja yksityisten koulujen rahoitusmalleista on äitynyt siihen pisteeseen, että kyse ei ainakaan Helsingissä taida olla enää pelkästään rahasta.

- Viimeisen viiden vuoden aikana tätä juopaa on tullut opetusviraston suuntaan erilaisin pienin käytännön toimin. Aika pitkälti tämä yhteistyö on kuollut pois. Me oleme valmiit yhteistyöhön, mutta tällaiset ulostulot eivät ainakaan palvele sitä, sanoo Holopainen viitaten väitteisiin, joiden mukaan yksityiskoulut saisivat liikaa rahaa.

- Pitääkö meidän maksutta antaa ja rahoittaa erilaisia yksittäisten koulujen tukipalveluita, niin siitä voi olla monta mieltä.

- Perinteisesti me ollaan koulutettu heidän henkilökuntaansa ja vakuutettu oppilaita ja sellaisia palveluita tehty ilman eri korvausta. Jos sitten ei enää vastaavia etuja saa niin voi olla että sitä pidetään yhteistyökyvyttömyytenä, vastaa Jarnila.

Jarnila kuitenkin myöntää, että edellämainittua yhteistyötä on karsittu ja osapuolet katsovat asioita tällä hetkellä hyvin eri tavalla. Kyse ei ole marginaalisesta asiasta, sillä Helsingissä yläasteen oppilaista joka kolmas käy yksityiskoulua, vaikka moni ei omaa lähikouluaan sellaiseksi mielläkään.

Välien viileys on molemminpuolista. Jarnila sanoo, että häntä ei kutsuttu tänään liiton tiedotustilaisuuteen, jossa tuoreet laskelmat esiteltiin.