Sodankylässä vieraillut liikenneministeri Anu Vehviläinen tyrmää Lapin yliopiston tutkijoiden väitteet suurten kaivoshankkeiden epärealistisista esiselvityksistä. Hänen mukaansa Talvivaaran kaivoksen vaikutusten täytyy näkyä Kainuussa ja erityisesti Sotkamossa.

- Minulla on erilainen käsitys, niillä tiedoilla joita aikaisemmin on ollut. Pidän kyllä ihmeellisenä sitä, että jos kaivos ei näkyisi Sotkamon verotuloissa. Käsitykseni mukaanhan nimenomaan sieltä lähialueelta käydään töissä Talvivaarassa ja Sotkamo on yksi sellainen paikkakunta.

- Voi olla että tutkijoilla on taustana vahvistettu verotus ja kaikkien verotulot eivät ole siinä selvillä, eli se selvitys ei kerro kaikkea, mitä sieltä on tulossa.

Kainuu ja Pohjois-Karjala saajina

Vehviläinen viittaa myös Talvivaaran kaivoksen rakennusaikaisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin, jotka ulottuivat hänen mukaansa aina Pohjois-Karjalaa ja Ylä-Savoa myöten. Hän laskee että verotuloja vieri joka puolelle Itä-Suomea ja Kainuuta.

- Totta kai on valtavan iso prosessi, kun tehdään mittavia investointeja kaivosinfraan, ja sen täytyy näkyä. Yhtiöllä puolestaan pitää tietysti olla tietty näkymä, että se liiketoiminta kannattaa ja on kysyntää sille malmille.

Valtioneuvosto rahoitti liikenneministeriön esityksestä Kevitsan mahdollisen kaivoksen siltojen ja teiden rakentamista 5,6 miljoonalla eurolla. Rahoitus toteutettiin Ranuan Suhangon kaivokselta omaksutulla tavalla.

- Tämä on jälkirahoitusmalli, jonka kaivosyhtiö on hoitanut aluksi ja valtio vuonna 2013 ja 2014 maksaa takaisin.

Kevitsan kaivospäätöstä ei tullut

Ministeri vihki Kevitsaan johtavan Vajukosken sillan torstaina. Juhlallisen avaamisen jälkeen ministeri ajoi tien ylitse Lapin tiepiirin johdon kanssa. Tiepiiri on vastannut omalta osaltaan sillan ja tiestön rakentamisesta.

Scandinavian Minerals ltd toimitusjohtajan Krister Söderholmin mukaan ilman valtion avustusta kaivoksen avaaminen ei olisi näin pitkällä. Hänen mukaansa raskaat ajoneuvot eivät olisi voineet ajaa kaivokselle vieressä olevan voimalaitoksen tien kautta.

Kevitsan kaivospäätöstä ei tullut torstainakaan, vaikka ennakkoon niin uumoiltiin. Kaivoksen omistava kanadalainen First Quantum Minerals on kertonut pörssitiedotteessaan, että se ilmoittaa viimeisellä vuosineljänneksellä, mitä se aikoo tehdä Kevitsan malmion suhteen.

Scandinavian Minerals ltd toimitusjohtajan Krister Söderholmin mukaan vuoden loppuun mennessä kaivosjätti antaa jonkin kolmesta ilmoituksesta. Yksi on että kaivos avataan heti, toinen että kaivos avataan lähivuosina tai että kaivoksen avaaminen siirtyy tulevaisuuteen.

Hallitus jatkaa kaivosten tukemista

Valtio on rahoittanut myös muita suuria kaivoshankkeita. Kainuun Talvivaaran kaivokselle valtion toimesta on rahoitettu tiestöä ja erilaista infraa 50 miljoonalla eurolla. Suhangon mallin mukaan valtio maksaa kaivosyhtiölle rakentamisen tänä ja ensi vuonna takaisin. Sama tukeminen jatkuu myös tulevaisuudessa, sanoo Vehviläinen.

- Minun lähtökohtani on ja tällä viikolla talouspoliittisen ministerivaliokunnassa näitä käsiteltiinkin, että meillä on vakaa aikomus olla mukana tämän infran rakentamisessa jatkossakin mutta yksityiskohdista ei voida vielä päättää. Toivoisin, että kun nämä hankkeet etenevät, niin aiesopimuksia voidaan alkaa valmistelemaan. Tähän valtiovallan puolelta on myös varauduttu.

Seuraavilla suurilla kaivoshankkeilla tarkoitetaan Soklin ja Pajalan kaivosten rautatiestön ja liikenneväylien rakentamista. Nämä kohteet saavat samat edut kuin jo tähän mennessä ovat saaneet Suhanko, Talvivaara ja Kevitsa.

- Jos ajatellaan vaikka Lappia tai Pohjois-Suomea, niin kaivannaisteollisuus on äärimmäisen tärkeä ala, jota kautta tänne voidaan saada uusia työpaikkoja.