Suomessa kuolee vuosittain noin 90 ihmistä liikenneturmissa, joissa on osallisena rattijuoppo. Näissä onnettomuuksissa loukkaantuu tuhatkunta ihmistä. Euroopan tasolla rattijuopumusonnettomuuksissa kuolee vuosittain 17 000 ihmistä.

Viime vuosi oli suomalaisessa tieliikenteessä aivan eritisen synkkä, sillä rattijuopumustapauksissa menehtyi 96 ihmistä eli alkoholi oli osallisena liki joka kolmannessa kuolemaan johtaneessa liikenneturmassa. Tämä on enemmän kuin kertaakaan 30 vuoden yhtäjaksoisen seurannan aikana.

Suurin osa kuolemaan johtaneista rattijuopumusonnettomuuksista sattuu viikonloppuisin, yön tunteina kesällä ja alkusyksystä. Tavallisimmn kysessä on ulosajo tai nokkakolari. Kolareiden seuraukset ovat yleensä vakavia, koska rattijuopumuksiin liittyy usein myös rapsakka ylinopeus. Myös turvavyö unohtuu usein.

Tilastojen mukaan noin joka 600. autoija liikenteessämme on rattijuoppo eli veren alkoholiptoisuus on 0,5 promillea tai sen yli. Alkoholin vaikutuksen alaisena (alkoholia veressä mutta alle 0,5 promillea) ajaa noin joka 150. kuljettaja.

Erityisesti nuorilla kuljettajilla on muita suurempi riski joutua onnettomuuteen jo alhaisilla veren alkoholipitoisuuksilla. Alkoholi vaikuttaa voimakkaimmin juuri niihin kuljettajan taitoihin, jotka eivät ajokokemuksen myötä ole vielä automatisoituneet.

Yhdeksän kymmenestä rattijuoposta on miehiä. Naisten osuus on kuitenkin ollut viime vuosina kasvussa. Rattijuopoista yli 60 prosenttia on alkoholin suurkuluttajia.

Useinmiten rattijuoppo ajaa vahvassa humalassa, yli puolet poliisin kiinni saamista rattijuopoista syyllistyy törkeään rattijuopumukseen (veren alkoholipitoisuus yli 1,5 promillea).

Liikenneturvan rattijuopumustilastoja