2000-luvun alusta hirvikolareiden määrä on vuositasolla lähes puolittunut. Yksi syy turmien vähenemiseen ja turvallisuuden lisääntymiseen on tehokas riistanhoito, jolla hirvikantaa on vähennetty etenkin pääteiden varsilla.

YLE Keski-Suomen liikenneasiantuntija Pekka Ilmoniemi muistuttaa kuitenkin, että vastuu turvallisesta kulkemisesta on ennen kaikkea ratin ja penkin välissä.

-Kyllä meidän pitäisi näin hirvenmetsästyksen aikaan itse aktivoitua seuraamaan hirvivaaramerkkejä. Ne on syystä sinne teiden varsiin laitettu ja ne tarkoittavat sitä, että kaasujalkaa pitää keventää ja silmien pitää hamuilla enemmän sinne metsän reunoihin, Ilmoniemi neuvoo.

Pohjoisessa Keski-Suomessa rytisee usein

Keski-Suomessa ongelmallisinta hirvialuetta liikenteen näkökulmasta on maakunnan pohjoisosa. Ilmoniemen mukaan tiehallinto on viime vuosina pyrkinyt lisäämään turvallisuutta juuri pohjoisessa muun muassa hirviaitoja asentamalla. Hän kiittelee myös riistanhoitoyhdistyksiä, jotka ovat raivanneet teiden reunoja näkyvyyden parantamiseksi.

Riistapäällikkö Jukka Purhonen Keski-Suomen riistanhoitopiiristä kertoo, että hirvikannan vahvuus on suoraan verrannollinen metsästyksen määrään.

-Metsästyspaine hirvikantaan nähden on ollut siellä suhteellisesti pienempi kuin muualla, missä hirvikanta on pudonnut merkittävästi alemmalle tasolle. Ja se näkyy kyllä kolareiden määrässä.

Pohjoisen suunnan lisäksi erityisen tarkkana pitää olla Jyväskylästä etelään päin Koprilahden suuntaan lähdettäessä.

-Muuramen seutu on perinteisesti ollut pahaa kolarialuetta. Myös Jyväskylän ja Leivonmäen väli on kolarialtis. Kun katsoo hirvikantatilastoja, niin siellä se näkyy heti, että kanta on korkeampi. Tässä on myös vesistön vaikutus eli valtatien läheisyydessä on Päijänne, joka rajaa hirvien liikkumista. Ne seilaa sitten siellä Päijänteen rantamailla valtateiden yli ruokintapaikkojen ja lepopaikkojen väliä, kertoo Purhonen.

Hirvikolareiden määrä on suoraan verrannollinen paitsi hirvien määrään, myös liikennemääriin. Tilastojen mukaan kaksi hirveä sadasta jää Keski-Suomessa auton alle, Uudellamaalla vastaava luku on kuusi ja Lapissa 0,7.

Hirviaita kulkijoiden turvana

Yksi keino hirvien ja autojen tuhoisien kohtaamisten vähentämiseen ovat hirviaidat. Niiden rakentaminen vanhoille kanta- ja valtateille on kuitenkin ongelmallista, sillä niiden varsilla on paljon liittymiä ja risteyksiä.

-Valitettavasti on myös maanomistajia, jotka eivät salli hirviaidan portin sulkemista omissa risteyksissään. Niistä hirvet pääsevät aitojen väliin ja poukkoilevat siellä sitten liikenteen seassa, Purhonen sanoo.

Myös kustannussyistä hirviaitaa tehdään mielummin vain uusille teille, sillä sen rakentaminen on helppo nivoa osaksi tien rakentamista.

Hirvikolareiden määrä laskussa

Suomen teillä sattui viime vuonna 1 593 hirvionnettomuutta. Onnettomuuksien määrä jatkoi laskuaan jo toista vuotta peräkkäin, sillä edellisenä vuonna hirviturmia tapahtui 1 651. Sen sijaan peurakolareiden määrä on kasvussa, viime vuonna peura ja ajoneuvo kolaroivat yli 3 400 kertaa. Näissä onnettomuuksissa kuoli neljä ja loukkaantui 165 ihmistä.

Hirvikolareita tapahtuu koko maassa, eniten kuitenkin rannikon ja sisämaan pääteillä, vähiten pohjoisimmassa Lapissa. Viime vuonna eniten hirvionnettomuuksia tapahtui Oulun tiepiirissä (304) ja vähiten Lapissa (104). Edelliseen vuoteen verrattuna hirvionnettomuudet lisääntyivät Uudellamaalla, missä liikennemäärät ovat suuria. Hirvikolareiden määrä väheni Turun, Kaakkois-Suomen, Savo-Karjalan ja Lapin tiepiireissä.