Liikunta on Alvar Aallon kampuksen merkittävimpiä rakennuksia. Remontti oli haastava, sillä rakennuksella on vaativin mahdollinen suojeluluokka.

Ilmanvaihto kokonaan uusiksi

Reilut kaksi vuotta kestäneen remontin aikana rakennuksen ilmanvaihto uusittiin kokonaan, mutta muuten tiloja uudistettiin vanhaa kunnioittaen.

- Kun tänne tulee sisään, niin huomaa, että ompas vähän muuttunut noin ensisilmäykseltä. Kaikki sisäilmakorjaukseen liittyvät asiat on piilossa. Kävijä ja työntekijä näkee Alvar Aaltoa sen sijaan juuri samassa muodossa kuin silloin kun täältä lähdimme, kertoo liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Lasse Kannas.

Remontissa suurin työ oli vanhan ilmanvaihdon uusiminen. Myös tilankäyttöä on tehostettu.

- Suurimmat muutokset on pukeutumis- ja peseytymistiloissa, niitä on laajennettu ja uudistettu. Kuntosalin puolella on lattia madallettu eli tilaa on saatu korkeammaksi. Vanha squash-halli on muuttunut painonnostotilaksi ja kuntopyörätilaksi. Oppimiskeskus on puolestaan tullut kirjaston ympäristöön, kuvailee PTS-Kiinteistötekniikka Oy:n rakennuskonsultti Juhani Koponen.

Laattoja ja lattiamateriaaleja teetettiin

Entisen ilmeen säilyttämiseksi rakennuksen uusittuja pintamateriaaleja jouduttiin paikoin teettämään, kuten aulan ja kahvion seinien kaarevat kela-laatat. Myös katto- ja lattiamateriaaleja on teetetty vanhojen mallien mukaan.

- Kaikki alakattomateriaalit on entisen kaltaisia, mutta kaikki uusia. Ja sitten myös muoviset lattialaatat on tehty ihan varta vasten samankuosiseksi kuin on ollut silloin 1960-1970-luvun taitteessa, kertoo Koponen.

Kauaskantoinen investointi

Rakennuksen puukalusteiden uusiminen oli myös mittava urakka. Haastetta puusepälle toi Aallon kädenjäljen yksityiskohdat. Pelkästään ikkunatasoihin ruuvattiin yli 13 000 messinkiruuvia.

- Näissä ikkunatasoissa on sellaista hiljaista, kaunista, aikaakestävää ja rauhallista muotoilua ja myös tekniikkaa. Hienostuneella tavalla on piilotettu sähköpistorasioita kalusteen sisään ja siitä aukeaa kansi, luonnehtii yksityiskohtia puuseppä Tommi Koivisto.

Liikunnalla toivotaan nyt, että lähes 13 miljoonaa euroa maksanut remontti on hintansa väärti. Arvorakennuksesta ei haluta luopua.

- Olen tullut opiskelemaan silloin kun taloa rakennettiin eli vuonna 1971 ja täytyy sanoa talossa yli 40 vuotta olleena, että ei tähän kyllästy, pohtii Kangas.