Uusinta uutta suomalaisessa liikuntakulttuurin muutoksessa on yksilöllistyminen. Ihmiset etsivät identiteettiä liikunnan kautta ja kokeilevat erilaisia lajeja.

- Enää ei sitouduta pitkäksi aikaa johonkin lajiin, vaan kokeillaan kiinnostavaa ja innostavaa lajia. Jos se osoittautuu omaksi, niin jatketaan pidempään, kertoo erikoistutkija  Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseosta.

- Liikunnassa on siirrytty kulutukselliseen aikaan.

Nuoret suosivat omatoimisuutta

Ohjatussa liikunnassa kokeillaan kaikenlaisia tuotteistettuja uusia liikuntamuotoja, joita etenkin kuntosalien jumppatarjonnassa on joka vuosi uusia erittäin runsaasti.

Kuntoliikuntatuotteiden nopea sykli näkyy erityisesti ohjatussa kuntosaliliikunnassa ja yksityisten palveluntarjoajien puolella.

- Siellä joka vuosi yritetään tuoda varmasti uusia tuotteita, mutta kyllä se näkyy myös julkisessa tarjonnassa. Esimerkiksi uimahallleissa  aikoinaan kuntouitiin, mutta nyt siellä on monenlaista vesijumppaa, vesijuoksua ja muitakin liikuntamuotoja, Kokkonen muistuttaa.

Muutoksen myötä uimahalleihin on tarvittu ohjaajia sekä myöskin tiloja harrastusvälineille.

Nuorisokulttuurissa puolestaan kokeillaan uusia lajeja ilman ohjausta.

- Nuoret ottavat samalla  kaupunkitilan haltuun esimerkiksi parcourissa tai bleidauksessa eli temppurullaluistelussa, joissa liikutaan kaikissa niissä tiloissa, mihin suinkin päästään.

Uudet lajit leviävät netissä

Maailmalla kehitettyjä lajeja sovelletaan suomalaisiin olosuhteisiin.

- Meillähän tietysti vuodenajat säätelevät sitä, miten voi liikkua, muistuttaa Kokkonen.

Iso tekijä uusien lajien rantautumisessa on ollut internetin ja sosiaalisen median käyttööntulo. Aiemmin vaikutteet, jotka vuosikymmeniä sitten tulivat aika hitaasti ehkä erikoislehtien tai vaikuttajayksilöiden kautta, ovat Suomessa tänä päivänä paljon nopeammin.

- Mikä on esimerkiksi Amerikassa pinnalla voi jo muutaman viikon päästä olla täällä kokeiltavana.

- Iso asia nuorisokulttuurissa on se, että suorituksia voidaan videoida saman tien ja jakaa niitä, pohtii Kokkonen syytä uusien lajien tuloon.

Suomesta kuntoliikunnan maa

Urheilumuseon erikoistutkija Jouko Kokkonen on pannut merkille, että 1970-luvun alussa liikuntaa harrastivat lähinnä lapset, nuoret ja nuoret aikuiset miehet. Ikähaitari  on kuitenkin laventunut nopeasti, ja nyt on tarjolla sekä vauvauintia että  liikuntapalveluja hyvinkin seniori-ikäisille .

- Lisäksi liikuntarakentamisessa otetaan huomioon  yhä paremmin kaikenlaisten erityisryhmien, kuten ikääntyneiden ja vammaisten tarpeet.

Toki liikunnassa on pysyviäkin arvoja ja muotoja. Sittenkin suurin osa suomalaisista liikkuu joko kävelleen,  pyöräillen, hiihtäen tai omatoimisesti jumppaliikkeitä tehden . Nämä liikuntamuodot  tavoittavat suurimman osan suomalaisista.

Liikuntaa himoiten ja nautiskellen

Suomalaisten nauttivat liikunnasta monella tasolla. Osa osaa nautiskella, mutta myös kovempi liikunta kiehtoo.

- Meillä on edelleen todellisia himokuntoilijoita, jotka suorittavat ja kiertävät erilaisia liikuntatapahtumia ja nauttivat  rajun ponnistuksen kautta, Kokkonen sanoo.

Mutta myös erilaiset rentoutumista korostavat liikuntamuodot ovat Kokkosen mukaan arvossaan.

- Kyllä minusta kävelyssä ja rauhallisessa lenkkeilyssä korostuu nimenomaan nauttiminen omasta pienestä ponnistelusta – ei niinkään hampaat irvessä meneminen. Parempaan suuntaan tässä on menty, kun liikunta mukavia elämyksiä tuottavana harrasteena on voittanut alaa.