Kotimaa |

Liito-oravista viriää helposti kiistoja

Tieto liito-oravien elinalueista on edelleen melko sattumanvaraista, vaikka viime vuosina havaintojen määrä onkin lisääntynyt merkittävästi. Tiedonpuute on yksi syy, miksi liito-oravakiistoja syntyy. Useimmiten kiistoissa vastakkain asetetaan liito-oravien suojelu ja kuntien kaavoitus- tai rakennushankkeet.

Liito-orava
Kuva: Yle

Liito-oravan suojelusta on virinnyt kiistoja monessa kaupungissa. Yksi tuoreimmista esimerkeistä on Vaasan kaupungin metsänhakkuu Pilvilammella. Kaupunki hakkautti metsäpalstan, jonka jälkeen luontoaktiivit kävivät paikalla, löysivät liito-oravan papanoita ja tekivät hakkuusta poliisille tutkintapyynnön.

Yksi suuri syy kiistoihin on se, että liito-oravan elinalueita tunnetaan edelleen huonosti. Systemaattista selvitystä ei ole, koska resursseja ei ole. Havaintoja tulee satunnaisesti, useimmiten vain kaavoituksen yhteydessä tai harrastajien ja tutkijoiden ilmoitusten perusteella. Viranomainen myöntää, että nykytilanne aiheuttaa helposti kiistoja.

- Varsinkin Vaasan rannikkoseudulla on liito-oravia paljon, oikeastaan koko Suomen vahvin kanta. Ei ole mitenkään mahdollista kartoittaa kaikkia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sillä tavalla, etteikö tällaisia vastaavia tapauksia tapahtuisi jatkossakin, toteaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Leena Rinkineva-Kantola.

Elinpiirit ovat tarkentuneet, mutta eivät riittävästi

Viimeisten vajaan kymmenen vuoden aikana havainnot liito-oravien elinalueista ovat lisääntyneet merkittävästi. ELY-keskuksella on tällä hetkellä pohjalaismaakunnista lähes 3600 havaintoa, kun vielä vuonna 2004 niitä oli vain alle kuusisataa.

Kiistojen keskellä elää tarinan päähenkilö, liito-orava, jota suojelee EU:n luontodirektiivi. Ympäristöministeriön vuonna 2006 tehdyn selvityksen mukaan Suomessa oli noin 143 000 liito-oravanaarasta, määrä oli aikaisempaa pienempi.

Viranomaisen mukaan suojelutyö vaatisi kuitenkin vielä tarkempaa tietoa eläimen elinpiireistä. Tieto on edelleen hajanaista, vaikka kuntien tekemien luontoselvitysten määrä on lisääntynyt ja taso noussut.

- Se ainut keino meille valvoa on, että meillä on ne tiedot olemassa jotain kautta saatuna eli sikäli mikäli me ei tiedetä, että jossain liito-oravaa esiintyy, me ei voida sitten myöskään sen esiintymää turvata, sanoo ylitarkastaja Leena Rinkineva-Kantola.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä