Asukkailta aiotaan kysyä, kumpi olisi mieluisampi kuntaliitoskumppani, Kokkola vai Pietarsaari. Kruunupyyssä tehtiin vastaavanlainen kysely jo vuonna 2007. Silloin 55 prosenttia kuntalaisista olisi valinnut Kokkolan ja 33 prosenttia Pietarsaaren.

Lähes kaikki alaveteliläiset kannattivat Kokkolaa, keskustaajama liputti Pietarsaaren puolesta. Teerijärvellä äänet jakautuivat 52-34 Kokkolan puolesta.

Kruunupyyn ongelma hahmottuu kartalta. Valtatie 13 varrella oleva Alaveteli liitettiin yhdessä Teerijärven kanssa Kruunupyyhyn 1969. Teerijärveltä liikennöidään Kokkolan ja Pietarsaaren lisäksi jonkin verran myös läheisen Kaustisen suuntaan. Alaveteliläisille Kokkola on yhteyksien takia itsestäänselvyys.

- Meitä ei saisi hohtimillakaan Pietarsaareen, sanoo keskustan valtuutettu Tapani Myllymäki Alavetelistä.

Kruunupyyn keskustassa asuva RKP:n valtuutettu Liane Byggmästar näkisi Kruunupyyn jatkossakin valtuuston linjauksen mukaisesti itsenäisenä sillanrakentajana maakuntien välissä.

- Kruunupyyn pitäisi jäädä ruotsin- ja suomenkielisen Pohjanmaan väliin. Valtioneuvostokin painottaa kielellisiä ja kulttuurisia erityispiirteitä.

Sote-päätöksen jälkihöyryt tuntuvat edelleen

Kruunupyyn sosiaali-ja terveyspalvelut siirtyivät Kokkolan kaupungin hoidettavaksi 2009. Valtuustossa äänin 15-14 syntynyttä päätöstä edelsi värikäs keskustelu, alaveteliläiset uhkasivat jopa erota Kruunupyystä, jos suuntana olisi ollut Pietarsaari.

Päätöksenteko kunnassa onkin ollut tahmeaa. Valituksia tehtaillaan herkästi hallinto-oikeuteen ja tällä hetkellä poliisin käsittelyssäkin on yksi tutkintapyyntö virheellisesti kokouspöytäkirjanpidosta.

- Toivottavasti näistä vaikeuksista päästäisiin eroon ja päätöksenteko olisi sujuvampaa. Kruunupyyn pitäisi löytää yhteinen punainen lanka siihen, mikä on kuntalaisten etu ja miten asioita pitäisi hoitaa, vaatii Tapani Myllymäki.

Kruunupyy on vaikeiden päätösten edessä

Kruunupyy antoi jo sote-päätöksellään pikkusormen Kokkolalle. Mikäli valtio ohjaa kuntia yhteen valtionapupäätöksillä, joutuu Kruunupyy jälleen vaikean valinnan eteen. Etenkin keskustaajamassa asuvat RKP:n jäsenet kokevat suomenkielisen laajan Keski-Pohjanmaan uhaksi.

- Voisin kysyä sinulta, haluatko kuulua vähemmistöön vai enemmistöön? Minä haluaisin kuulua enemmistöön. Kieli on yksi tekijä, mutta myös kulttuuri ja muu identiteetti. RKP:n kannalta katsottuna keskusta on hyvässä asemassa pohjoisessa, sanoo Liana Byggmästar.

- Pitää ymmärtää ja hyväksyä se, että jokaisella on oikeus äidinkielisiin palveluihin. Toisaalta pitää myös ymmärtää, että ei asioita voida jonkun puolueen, puoluepolitiikan tai vain kielipoliittisin perustein hoitaa, vaan mikä on kunnan ja kuntalaisten edun kannalta järkevintä, vastaa Tapani Myllymäki.

Uutta kuntalaiskyselyä yhteistyösuunnasta ajavat Kruunupyytä kohti Kokkolaa patistavat. Byggmästarille riittäisivät joka neljäs vuosi järjestettävät kunnallisvaalit. Asetelma tietää värikkäitä kunnallisvaaleja syksyllä. Tällä hetkellä eri kyläkeskuksilla on tasavahva edustus valtuustossa. Voimistuvaa suuntariitaa kunta kestää enää heikosti.

- Sote-päätös oli jo kova isku, mutta jos nyt tulisi uusi jakaantuminen, se olisi vielä kovempi isku, katsoo Byggmästar.