Lappi |

Liitosselvitys uhkaa liki kaikkia Lapin kuntia

Kuntaministeri, kokoomuksen Henna Virkkusen mukaan lähes kaikkien Lapin kuntien on selvitettävä kuntaliitoksen mahdollisuus lähitulevaisuudessa. Virkkunen kuitenkin lisää, että kuntaliitoksista voivat poiketa Lapissa vain harvaan asutut ja saamelaiskunnat.

Valtiovarainministeriön tekemä kriteerikartta Lapin kuntauudistuksiin liittyen.
Rovaniemi on ainoa Lapin kunta, jossa kuntaliitoksen selvittämiskriteerit eivät täyty. Kuva: Valtiovarainministeriö

- Väestöpohjavaatimus eli 20 000 asukasta koskettaa miltei kaikkia Lapin kuntia. Se oli meiltä ihan tietoinen valinta että kriteerit koskettavat koko maata. Olen kyllä tietoinen siitä, että Lapin osalta joudutaan tekemään jatkossa poikkeuksia, koska siellä on niin harva asutus, Virkkunen sanoo.

Lapissa on vain kolme kuntaa, joissa on vähintään 20 000 asukasta eli Rovaniemi, Kemi ja Tornio. Virkkunen ei kuitenkaan sano tässä vaiheessa, mitkä Lapin kunnat voisivat välttyä liitoksilta.

- Toivon, että voisimme Lapin kuntien kanssa tehdä kuntarakenteen lisäksi omaa selvitystä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Joka tapauksessa meidän pitää varmistaa se, että miten Lapissa voidaan järjestää peruspalvelut jatkossa. Lappi on omanlaisensa alue.

Virkkunen toivoo, että selvitystyöt Lapissa pääsisivät alkuun jo ensi syksyn tai talven aikana.

Kemi-Tornio yhteen

Virkkusen mielestä Lapissa kuntaliitos olisi järkevintä tehdä Kemi-Tornio -alueella. Seutukunta on yhtenäinen talousalue ja myös alueen yhdyskuntarakenne puoltaa ministerin mielestä kuntaliitosta. Kemi-Tornion kuntaliitos kaatui muutama vuosi sitten kuntien vastustukseen.

Ministeri ei ota kantaa siihen, kuinka monta Lapin 21:stä kunnasta on jäljellä kuntauudistuksen jälkeen.

- En ole ajatellut tätä kuntamääräkysymyksenä, vaan kyllä jokaiselle alueelle pitäisi saada muodostettua sellainen kunta, joka olisi riittävä vahva ja elinvoimainen myös tulevaisuudessa.

Virkkunen toteaa, että Lapissa on huomioitava myös saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityispiirteet. Utsjoki on Lapin ainoa kriisikunta eli kunta, jonka talous kyntää syvimmällä. Utsjoen kunta ei silti ole halunnut liittyä naapurikunta Inariin. Voiko saamen kieli pitää Utsjoen itsenäisenä?

- Ei pidä ajatella niin, ettei voida edes selvittää mitään rakennemuutoksia, että nämä olisivat niin isoja esteitä. Tarvittaessa myös lainsäädäntöä voidaan uudistaa, jos kielelliset oikeudet saattaisivat heikentyä.

Kommentoi aihetta

(20 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.

Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Ei erivapauksia

Ilmoita asiattomasta kommentista

Utsjoki on kunta joka kokonsa puolesta ei tule pärjäämään

omillaan ja saamea puhutaan Inarissa, joka on saamen kult-

tuurin keskus. Kuntauudistuksessa on turha jättää näitä

elättikuntia taakaksi muille kunnille, sillä kunnassa pi-

tää olla riittävä väkimäärä toimintojen hoitamiseksi.

basir

Ilmoita asiattomasta kommentista

Jos ei tiedä asioista, ei kannattaisi puhua mitään ja näyttää tietämättömyyttään. Inari ei ole mikään elättikunta. Viime vuosina yksi niistä harvoista Lapin kunnista, mikä on pystynyt tekemään ylijäämäisen tuloksen ja on silti turvannut kaikki palvelut kuntalaisille, jopa kalliit keikkalääkärit ja erikoissairaanhoidon satojen kilometrien päässä Rovaniemellä ja Oulussa. Koulut, vanhustenhoidon ja päivähoidon kustannukset on myös katettu ja edelleen menee hyvin. Velkainen Utsjoki on ongelma, mikä on kaatumassa Inarin syliin.

Lappilainen

Ilmoita asiattomasta kommentista

Kuntaliitos selvityksien tekeminen kunnissa on ajanhaaskausta,

sillä valtio on tehnyt kuntauudistus mallin, jonka mukaan on

viisainta toimia tuloksien aikaansaamiseksi Kuntien kyky tehdä

kuntaliitoksia ei ole onnistunut, niin silloin kuntalaiset odottovat valtion toimivan kuntalaisten etujen mukaan.

säästöjä

Ilmoita asiattomasta kommentista

Todella ihmeellistä voimavarojen haaskausta selvitysten teke-

minen, kun tosiasioiden valossa kuntauudistus on pakko tehdä.

Meillä on muutenkin väestömäärän nähden näitä virkamiehiä liian

paljon, niin silloin on saneerauksen paikka ja koskee turhia

suojatyöpaikkoja joita voidaan vähentää kuntaliitosten myötä.

Pasi L

Ilmoita asiattomasta kommentista

Kummallinen muotoilu, että selvitykset uhkaisivat, kyllähän varsinaiset uhkakuvat sisältyvät siihen, jos tulevaisuuteen ei mitenkään varauduta, istutaan vain seuraamassa rahojen loppumista ja palvelujen näivettymistä.

Tulevaisuus

Ilmoita asiattomasta kommentista

Kuntauudistus on tulevaisuuden mahdollisuus turvata palveluja

kunnissa kohtuullisemmin kustannuksin,sillä kunnat on kuntalai-

sia varten ei kunnanvirkamiesten takia. Kunnissa näkyy tämä kuntapäättäjien vastustus, josta näkyy lyhytnäköinen oma edun

tavoittelu, eikä osata nähdä tulevaisuuteen eikä kuntalaisten

etua. Onneksi valtion toimissa on järki mukana ja valtion on

syytä hoitaa nämä kuntaliitokset.

Päällekkäisyys pois

Ilmoita asiattomasta kommentista

Kuntauudistuksen vastustajat haluavat säilyttää turhia kuntia

ja näin maksattaa veronmaksajille turhia suojatyöpaikkoja il-

man varsinaista tarvetta. Kuntaliitokset ovat järkeviä ja näin

vähenee tämä pikku kuntien välinen turha yhteistyö turhine ko-

kouksineen, joissa tulokset ovat olleet laihoja, kun puhalle-

taan yhteiseen hiileen.

X

Ilmoita asiattomasta kommentista

Olen samaa mieltä, että on ajan haaskausta kunnilta ruinata valtiolta rahaa ja tehdä/teettää mieleisiään selvityksiä. Tehköön valtio selvitykset ja niillä askelilla sitten kunnissa tanssitaan. Ruikutetaan ikäänkuin valtio olisi joku vieras valta joka meitä uhkaa. Kaikki me maksetaan nämä kasvavat kustannukset mitkä hajanaiset kunnat aiheuttavat, myös Utsjoki. Saamenkieltäkin tuetaan moneen kertaan eri kuntiin, kun kielen kannalta olisi tehokkainta tukea ja hoitaa se yhdessä kunnassa.

Häkäpönttö kiehuu

Ilmoita asiattomasta kommentista

Miten niin uhkaa? Ei itsehallinto ole mikään itsetarkoitus!

Lapissa olisi viidenkunnanmalli kaikkein toimivin.

Nyt jarrutus seis ja toimeksi! Helpompi on mennä etujoukossa, kun viimeisenä jurnuttaen.

Kuntauudistus OK

Ilmoita asiattomasta kommentista

Kuntauudistuksen suurin jarruttaja on Keskustapuolue, joka on

vallassa juuri näissä taantuvissa kunnissa. Keskustapuolue ei

aja tässäkään asiassa kuntalaisten etua vaan omia valtapyrki-

myksiä joita näin joutuvat maksamaan kaikki kuntalaiset. Tu-

levaisuuteen on varaututtava ja kuntauudistus on juuri sitä.

Ailigasäijä

Ilmoita asiattomasta kommentista

Jos Utsjoki jää itsenäiseksi kunnaksi, niin silloin Suomen valtion täytyy olla valmis rahoittamaan Utsjokea erityisillä tuilla, sillä Utsjoki ei pärjää ilman niitä.

Karigasniemeläisenä olen valmis liittymään Inarin kuntaan, sillä olen huomannut, että Utsjoen kunta investoi ja kehittää vain kirkonkylää. Valtio voisi käyttää porkkanana liikuntasalin ja päiväkodin rakentamisen Karigasniemeen. Utsjoen kunnan alaisuudessa Karigasniemi ei tule koskaan saamaan näitä peruspalveluja.

Ymmärrän hyvin, että kuntia patistetaan liittymään yhteen suuremmiksi hallinnollisiksi alueiksi, jotta kuntalaisten palvelut voidaan turvata. Minua ei enää kiinnosta rahoittaa kirkonkylän palveluja.

Utsjoen äijä

Ilmoita asiattomasta kommentista

Liittäkää vaan se Karigasniemi Inariin yläköngäs voisi olla hyvä raja.Kirkonkylän kalastuskunnan raja tunturissa siinä se ja päästiin kinastelusta. Katekeetta uudelle kunnalle johtajaksi.Hep huraa....

Utsjokinen

Ilmoita asiattomasta kommentista

En ole huomannut Utsjoella mitään kehitystä!! mihin ne eurot oikein menee?? Päättäjät on mitä on!! Utsjoki pitää liittää Inariin siellä on peräti kunnanjohtaja, Utsjoella ei ole kun politikot pelaa omaa pelijä!! että sillee lukekaa kuntalaiset pöytäkirjoja!!

utsjokinen

Ilmoita asiattomasta kommentista

Inarissa ei kuule kaupoissa puhuttavan saamea, viranomaisasiat eivät hoidu siellä saameksi. Utsjoen kunnan kaupoissa, kylien raiteilla, baareissa, yhteisissä tilaisuuksissa saame on arkikieli ei mikään juhlakieli niinkuin muualla. Viranomaisasiat hoituvat saameksi niin kunnan kuin myös valtion ajasajamissa palveluissa täällä (Kela, poliisi, TE-toimiston palvelut, yritysneuvonta), missä muualla kuntalaiset saavat näin laaja-alaisesti saamenkielistä palvelua kuin Utsjoella?

Pietu

Ilmoita asiattomasta kommentista

Utsjoki ja saamenkieli siitä hyvä mieli. Inarin kunta on hyvä paikka ja Utsjoki liitettynä Inariin on OK! Saamekieli ei lähde Utsjoelta pois vaikka liityisikin Inariin. Kieltä puhutaan Utsjoella kuin ennenkin ja Inari on hyvä esimerkki siitä että myös inarissa on saamenkielisetpalvelut OK! Se on turha pelätä saamenkielen katoamista kuntaliitoksessa se vain lisääntyy. Utsjoki pelkää sitä että sitten ei suuret suvut saa päättää vaan päätökset ja tekeminen laajentuu. Liitos Inariin ja miksi ei myös Enontekiö siellä ei pelaa myöskään saamenkieliset palvelut.

Lapin poika

Ilmoita asiattomasta kommentista

Utsjoki ja Inari sekä Enontekiö voivat yhtyä yhteen kuntaan ja miksi ei Lapin Paliskunta Vuotson aluekin. Näin saataisiin kunnat yhteen ja päätökset yhteiset.

Saamelaisalue ei katoa kielellisesti kieli jatkuu ja rikastuu. Päättäjät olisivat muita kuin sukulaisia keskenään kuten Utsjokilaiset ovat.Suurin osa haluaa Inariin.

Tosin Utsjoella vallitsee villi meininki. Kyllä Valtio pelastaa huudetaan. Inarin kunnassa on meillä hyvä kunnanjohtaja joka kelpaa myös liittyjille mutta ei päättäjille.

Tuoreimmat aiheesta: Lappi

Uutisten kuukauden luetuimmat

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä