Lohestajilla kissanpäivät
Lohen nousu Tornionjoessa on parempi kuin vuosiin. Edellisenä hyvänä lohikesänä, vuonna 2009, Tornionjokeen oli noussut vastaavana ajankohtana pari tuhatta lohta vähemmän.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Kattilakosken luotaimet oli ohittanut viime torstaihin (28.6.) mennessä yhteensä 15 500 lohta. Tämä on paras tulos niiden neljän vuoden aikana, jolloin lohikaloja on luodattu Tornionjoen Kattilakoskelta.
Viime vuonna kesäkuussa saatiin 58 lohta, nyt nousi 243 kalaa.
Antoisa lohikesä on huomattu myös Kolarissa.
- Ero on huomattava. Viime vuonna kesäkuussa saatiin 58 lohta, nyt nousi 243 kalaa, Lappean Loman yrittäjä Mauri Kylmämaa kertoo.
Tänä kesänä Lappean Loman pyyntitilastot ovat vuoden 2009 kaltaiset. Parempi kesäkuu oli vuonna 2008, jolloin saatiin 380 lohta. Kahteen edelliseen vuoteen verrattuna alkukesä on kuitenkin ollut erittäin hyvä.
- Meri ei ollut niin kovassa jäässä ja kala on varmaan lähtenyt varemmin liikkeelle ja sitä kerkesi tulla ennen kuin rysäpyynnit alkoivat. Siksi kalaa tuli jokeen enemmän. Luonto näkyy rajoittavan, jos ei valtiovalta sitä ymmärrä tehdä, Kylmämaa sanoo.
Lämmin talvi opasti lohen ajoissa liikkeelle
Vuonna 2009 Kattilakosken luotaimet ohitti koko kesänä yhteensä 32 000 lohta. RKTL arvioi, että tänä vuonna ylitetään vuoden 2009 nousulohimäärät.
RKTL:n suunnittelijan Ville Vähän mukaan lohen parempaan nousuun voi olla useampikin syy. Viime talvi oli lämmin ja lämpimillä talvilla on havaittu olevan yhteys lohen tavanomaista runsaampaan ja varhaisempaan kutuvaellukseen. Toinen syy voi olla avomerikalastuksen väheneminen.
Luonto näkyy rajoittavan, jos ei valtiovalta ymmärrä sitä tehdä.
- Esimerkiksi Suomi ja Ruotsi ovat kalastaneet avomerellä selvästi aiempaa vähemmän. Samaan aikaan myös laittoman kalastuksen valvontaa merialueella on tiukennettu.
Vähä muistuttaa, että myös Simojokeen on noussut aikaisempaa enemmän lohia tänä vuonna.
Tänä kesänä tulee isoa kalaa
Vähän mukaan lämmin talvi tarjoaa myös yhden selityksen lohien isolle koolle, kun lohien kasvuolosuhteet Itämeren pääaltaalla ovat olleet hyvät.
- Saalislohien keskipaino on 2000-luvulla ollut noin 7 kiloa, kun se nyt on noin 10 kiloa.
Lappeassa pyydettiin viime torstaina 20,1 kilon vonkale. Se on vuodesta 1992 kerätyssä Lappean Loman tilastossa toiseksi suurin lohi. Vuonna 2009 saatu lohi painoi 20,8 kiloa.
- Keskipainoa en ole tarkkaan ehtinyt laskea, mutta aika kookastahan se on, veikkaan että kesäkuussa lähempänä kymmentä kiloa, Mauri Kylmämaa laskeskelee.
Kesä-heinäkuun vaihteessa Lappeassa on pyydetty myös pienempää, noin viisi kiloista kalaa.
- Se on hyvä, kun on monen vuotista kalaa. Pysyy kanta hyvänä, Kylmämaa sanoo.
Tuoreimmat aiheesta: Lappi
Juhliva kokoomus: monitoimiallas rakennettava
Kokoomuksen lappilainen kansanedustaja Heikki Autto, puolueen varapuheenjohtaja Janne Sankelo ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Arto Satonen esittävät Kemijoen pääuoman monitoimialtaan rakentamista ja vaativat että rakentamisesta tehdään päätös viimeistään seuraavan hallitusohjelman yhteydessä
Sairaanhoitajaopiskelijat muuttavat Rovaniemellä
Terveysalan ammattikorkeakouluopetus eli sairaanhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijat muuttavat Rovaniemellä. Terveydenhuoltoala muuttaa syksyllä Ounasvaaran Porokadulta, läheltä keskussairaalaa Rantavitikalle Jokiväylään, jossa on muutakin Rovaniemen ammattikorkeakoulun opetusta.
Rovaniemi haluaa rakentaa Ounasvaaran laen
Rovaniemen kaupunki haluaa Ounasvaaran kaavoituksen valmiiksi. Muun muassa mökkikylää ja hotellin laajennusta koskeva kaavamuutos otettiin esille kaupunginhallituksen iltakoulussa maanantaina. Valtuuston käsittelyyn uudelleen valmisteltu ehdotus tulee aikaisintaan syksyllä.
Kemijärveläiset tutustuvat Louen tuulimyllyihin
Kemijärvellä halutaan vielä lisää tietoa rakennetuista tuulivoimalaitoksista. Kaupunginvaltuusto tekee kesäkuun alussa tutustumiskäynnin Tervolan Louelle rakennettuun tuulivoimapuistoon. Kemijärven kaupunginvaltuuston on määrä elo-syyskuussa päättää kaupungin alueelle suunniteltujen tuulivoimalaitosten kohtalosta.
Saksalaisten viimeinen leposija täyttää 50 vuotta
Rovaniemen Norvajärvellä sijaitseva saksalaisten sotilaiden hautausmaa täyttää 50 vuotta. Mausoleumiin Norvajärven rannalle on haudattu 2 683 toisessa maailmansodassa kaatunutta saksalaista.
Kesä koittaa kullankaivajalle
Kesä on pikkuhiljaa tullut koko Lappiin. Kullankaivaja Topi Jokiniemi tuli kultamailleen Lemmenjoelle jo kuukausi sitten. Valtaus on talven jäljiltä kunnostettu pihat siivottu ja tositoimiin aletaan aivan näillä hetkillä. Hommia paiskitaan kultamailla syyskuun loppuun ja maalikylissä käydään vain ruuanostossa.
Kesäkukkakauppa käy hallanvaarasta huolimatta
Lapissa on ennusteiden mukaan vielä öisin alavilla ja muillakin mailla hallanvaara, mutta puutarhaliikkeissä on jo vilkasta. Yksi koristaa parvekkeensa kukalla jokaista kuukautta kohden, toisen urakkana on myllertää uusiksi koko omakotitalon piha.
Lapin liiton kehittämisjohtajaksi 18 hakijaa
Lapin liiton kehittämisjohtajaksi hakee 18 henkilöä. Mukana on kaksi edellisellä hakukierroksella valituksen tehnyttä hakijaa. Valinta johti tuolloin vuosien oikeusprosessiin.
Suojellut tunturialueet pääsemässä valtion korvausten piiriin
Kunnat ovat saamassa valtiolta korvauksia kaikista suojelluista erämaa-alueista, esimerkiksi tuntureista. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen on kertonut, että muutkin kuin metsäalueet aiotaan laskea korvausjärjestelmän piirin vuonna 2014, jos eduskunta hyväksyy korvausten laajennuksen. Näin kertoo ministerin kanssa neuvotellut Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä.
Vahva kruunu ei sekoita rajakauppaa
Pitkään vahvana pysynyt kruunu ei kauppiaiden mukaan ole vaikuttanut suuresti rajakauppaan Suomen ja Ruotsin rajalla. Noin kolmasosa kassavirrasta kertyy toisen maan valuutassa riippumatta siitä, kummalla puolen rajaa ollaan. Hinta on vain yksi tekijä raja-alueen tiukassa kaupan kilpailussa.

Kommentoi aihetta
(8 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.
Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
IKL
Ilmoita asiattomasta kommentistaKelpaa niitä dioksiinilohia syödä! Typeryys on huipussaan.
pari linkkiä
Ilmoita asiattomasta kommentistahttp://yle.fi/uutiset/kalansyonnin_hyodyt_peittoavat_ymparistomyrkkyjen_haitat/6110433
http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/arkisto/kalaa_huoletta_kerran_paivassa
Kyllä tutkimustieto tukee kalansyönnin terveyshyötyjä voimakkaasti. Dioksiinien määrä on myös laskenut kaiken aikaa 70-luvusta. Hyödyt on haittoja merkittävästi suurempia.
rannikon asukki
Ilmoita asiattomasta kommentistaTyperää on puhua lohista dioksiinilohina. 70-luvulla dioksiineja oli lohessa ja silakassa paljon enemmän. Pitoisuudet on laskeneet jo vuosikymmeniä. Ihan tutkimuksetkin todistaa että ne joiden kehossa on eniten dioksiineja, eli kalastajilla, myös elää pidempään ja terveempinä. Tämä johtuu siitä että kalan terveyshyödyt on noin satakertaiset mahdollisiin haittoihin nähden. Keski-euroopassa äitien äidinmaidossa on paljon dioksiineja saatuna lähinnä viljatuotteista. Silti äidinmaito on lapselle hyvin suositeltavaa koska se on niin terveellistä lapselle. Jos dioksiinit kalassa aiheuttaisi sairauksia, näkyisi se tilastoissa siten että 70-luvulla paljon kalaa syöneet sairastaisivat enemmän. Tosiasiassa he sairastavat vähemmän ja elävät pidempään. 70-luvulla kotimaisia kaloja syötiinkin paljon enemmän.
Mutta tuohon lohen nousuun. Niitä nousee muutaman vuoden sykleissä. Mikään kalakanta ei ole stabiili. Nykyinen olematon merikalastus ei juuri nousuun vaikuta.
Hande
Ilmoita asiattomasta kommentistaJokivarren matkailuyrittäjä tuhlaa jälleen ilmaisen mainosajan muiden kalastuksen murehtimiseen. Ei ihme, ettei yritys juurikaan tuota voittoa.
Jos olisin lohiyrittäjä, hehkuttelisin täyttä häkää että nyt on lohta ja tänne kaikki nyt hetiäkkiä!!
Lapin puolesta
Ilmoita asiattomasta kommentistaWäylän varren matkailu olisi aivan eri tasolla jos vihdoinkin
huomattaisiin miten vahingollista merialueella harrastettu ylikalastus on
kuten tämä kesä on osoittanut.
Nitä järkeä on myydä lohta marketeissa 3€ kilo ??? kun turismilla
kilohinnan voi kertoa sadalla.
Ilmeisesti lapin kansanedustajat aivät vieläkään kykene tähän
puuttumaan
SHK
Ilmoita asiattomasta kommentistaJuu, ja joellekin kalastusluvat vain niille matkailuyrittäjille.
väärin laskit
Ilmoita asiattomasta kommentista"Väärin laskettu. Kyse on kahdesta eri elinkeinosta. Kalastuksessa tuotto saadaan kalan myynnistä eli kiloista. Turismissa tuotto ei tule saaduista kalakiloista. On siis epärelevanttia laskea täysin eri elinkeinon eli turismin tuottoja lohen kilohinnaksi. Toisekseen ammattikalastus ja jokivarren matkailu ei sulje toisiaan pois mitenkään eikä missään muodossa. Nykyinen marginaalinen merilohestus ei ole lohelle uhka vaikka jokiseudun asukit näin luuleekin.
Satoja prosenteja kovempi merikalastus ei 90-luvullakaan tappanut luonnonlohta, niin ei kyllä nykyinen pienikään lohestus. Lohta on istutettu paljon ja jo on kumma jos sitä ei saisi lainkaan nostaa pois. Lohi ei ole vain jokiseudun ihmisten omistama kala."
Noin kirjoitin toisessa uutisessa samasta asiasta. Ammattikalastajat on vesienhoitajia ja heidän kalastuksessaan lohi on tärkeä taloudellisesti. Jos lohi otetaan pois rannikkokalastuksesta, loppuu muukin kalastus. Ja kaikki kärsii lopulta, etenkin rehevöityvät vedet.
Hoitoa?
Ilmoita asiattomasta kommentistaKyllä merialueen kalastajat onkin lohen melkein sukupuuttoon hoidelleet