Terveys

Loppu hoitoa tarvitsevan nuoren pompottelulle – ensin kuntoon mielenterveyspalvelujen yhteistyö

Miten psyykkisesti oireileva nuori saisi tarvitsemansa tuen ja hoidon oikeassa paikassa, oikeaan aikaan? Avainsanaksi on nousemassa eri toimijoiden yhteistyö. Tarvitaan toisin tekemistä ja toisin näkemistä.

Masennus
Kuva: Mari Nupponen / Yle

Joka neljäs nuori kärsii jonkinasteisista mielenterveysongelmista. Arviolta joka kymmenes nuori on hoidon tarpeessa. Hoitamattomina nuorten mielenterveysongelmat jatkuvat helposti aikuisikään asti ja aiheuttavat työkyvyttömyyttä ja syrjäytymistä.

Kanta-Hämeessä on paljon mielenterveyspalveluja tuottavia tahoja. Usein eri tahot kuitenkin toimivat omissa piireissään.

Hämeenlinnan seudulla liki kaksisataa ja Riihimäen seudulla lähes sata ihmistä työskentelee nuorten mielenterveysasioiden parissa. Työtä tehdään kouluterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Ongelmat ovat näkyneet esimerkiksi siinä, että tieto erikoissairaanhoidon alkamisesta tai loppumisesta ei juuri kulkeudu kouluille, jotka kuitenkin ovat päivittäin läsnä nuorten arjessa. Vanhempien kautta tieto ei ole kulkenut kouluihin.

Nyt eri toimijat halutaan saada tutuiksi toisilleen. Yhteistyön uskotaan tehostavan hoitoa ja koituvan nuorten parhaaksi. Kanta-Hämeen keskussairaalan nuorisopsykiatrian osastonylilääkäri Paula Turunen on perehtynyt eri työryhmien toimintaan.

– Monet työryhmät ovat hioneet omaa toimintaansa, mutta ne toimivat toisista erillään. Eri työryhmät eivät välttämättä tiedä, miten jokin toinen ryhmä toimii. Nyt on aika hioa yhteisiä rajapintoja ja tämä alkaa sillä, että me tutustumme toisiimme.

Työtä ihmisten kanssa

Viikko sitten Hämeenlinnassa järjestetyssä seminaarissa oli mukana yli sata ihmistä tutustumassa toisiinsa ja toistensa työhön. Kun eri työryhmät tulevat keskenään tutummiksi, työ yhteisen päämäärän eteen tehostuu ja samalla hoitotulokset paranevat, uskoo osastonylilääkäri Paula Turunen.

– Tässä tehdään työtä ihmisten kanssa. Auttaa yhteistyön tekemistä, kun tietää, kenen kanssa työtä tekee. Silloin on myös helpompi pyytää yhteistyötä. Joillakin työryhmillä on hyvinkin paljon yhteistä tekemistä keskenään ja heillä yhteistyö sujuu paremmin.

Kun myös lievempiin oireisiin pystytään puuttumaan ajoissa, niistä ei muodostu vaikeampia ongelmia.

– Paula Turunen

Kehitystyöhön liittyvässä haastattelukyselyssä monet mielenterveystyötä tekevät työryhmät kokivat, että muissa yksiköissä luovutetaan liian helposti, mikä johtaa nuoren pompotteluun palvelusta toiseen. Haasteellisiksi koettujen asiakkaiden jatkuva siirtäminen työryhmältä toiselle vie perheiltä viimeisenkin hoitomotivaation. Erityisen vaikeaksi koettiin tavoittaa palvelujen piiristä putoavat nuoret.

Turunen huomauttaa, että oikein kohdennettu tuki on myös taloudellisinta. Lievempiin oireisiin annetaan kevyempää apua ja raskaampiin oireisiin niiden vaatimaa tukea.

– Kun myös lievempiin oireisiin pystytään puuttumaan ajoissa, niistä ei muodostu vaikeampia ongelmia. Tavoite on, että nuori saa juuri sen avun, mitä hän sillä hetkellä tarvitsee.

– Kaikki eivät voi hoitaa kaikkea, mutta jos jokainen hoitaa oman alueensa, nuori saa kokonaisvaltaisen avun. Tästä hyötyy niin nuori kuin hänen perheensä.

Kutsutaan saamaan apua, ei lähetetä hoitoon

Nuorisopsykiatrian osastonylilääkäri Paula Turunen katsoo, että jo nykyisin nuorten mielenterveyspalvelut toimivat Kanta-Hämeessä hyvin, mutta aina löytyy myös petrattavaa.

Potilaan kannalta voisi olla parempi, että sen sijaan, että hänet lähetetään johonkin hoitoon, hänet kutsuttaisiin saamaan apua.

– Paula Turunen

– Sisältöjä ei tarvitse lähteä korjaamaan, mutta tätä yhteistyötä meidän kannattaa kehittää. Potilaan kannalta voisi olla parempi, että sen sijaan, että hänet lähetetään johonkin hoitoon, hänet kutsuttaisiin saamaan apua.

Kyselyssä ehdotettiinkin, että nuoren ympärille kutsutaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa monialainen verkostoneuvottelu, jossa jokainen taho ottaa hoitaakseen oman siivunsa. Luodaan yhteinen suunnitelma, johon jokainen sitoutuu ja jonka toteutuminen tarkistetaan seurantaneuvottelussa, joihin tarpeen mukaan kutsutaan lisää asiantuntijoita.

Jos ja kun mielenterveyspalveluissa onnistutaan, nuori pääsee takaisin kiinni normaaliin elämään.

– Hyvin monet nuoret pysyvät toimintakykyisinä ja he voivat rakentaa hyvää elämää eteenpäin. Paras lopputulos on, kun nuori käy koulua, harrastaa, nauttii ikätovereiden seurasta ja ehkä vähän haastaa vanhempiaankin, huomauttaa Kanta-Hämeen keskussairaalan nuorisopsykiatrian ylilääkäri Tiina Tuominen.

Tuoreimmat aiheesta: Terveys

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä