Koulutuskuntayhtymä jätti eilisessä päätöksessään äänin 6-7 huomioimatta suurimman omistajansa, Jyväskylän kaupungin, tahdon Lyseon säilyttämisestä. Kaupunki haluaa säilyttää lukion ja on valmis osin tukemaan lyseorakennuksen vaatimia korjauksia.

Koulutuskuntayhtymän tulosaluejohtaja arvelee tulevien kuntavaalien mahdollisesti vaikuttaneen päätökseen.

- Voisin ajatella, että joku katsoo, että saa myönteistä julkisuutta, kun puolustaa Lyseota ja jotkut katsoo, että saa positiivista imagoa, kun vastustaa sitä, tulosaluejohtaja Antti Rastela pohti.

Sekä koulutuskuntayhtymän että kaupungin merkittävissä luottamustehtävissä oleva Pauli Partanen, Kok., ei näe päätöksessä politikointia.

- Minä en kyllä näkisi, että tässä olisi poliittista jakolinjaa. Tämä asia on riittävän monimutkainen talouden kannalta, rakennussuojelun kannalta, lukiokoulun kehittämisen kannalta. Riippuu siitä, että mitä painotuksia tässä halutaan ottaa esille, Partanen perustelee.

Lukioratkaisusta on muodostunut sekava soppa. Koulutuskuntayhtymän eilisen päätöksen voi vielä sen oma hallitus perua otto-oikeudellaan.

Päätöksestä voidaan myös valittaa oikeuteen.

Rastela myöntää päätöksenteon sekavuuden.

- Kun tässä on kaksi itsenäistä toimijaa; koulutuskuntayhtymä ja siellä tulosalue sekä sitten kaupunki, niin toimivallat ja ratkaisuvallat ovat hiukan epäselviä ja sen takia siitä on tullut osin tällaista pallottelua, Rastela sanoo.

Vielä on epäselvää aikooko Jyväskylän kaupunki käsitellä maanantaina valtuustossa Lyseolle kohdistamaansa avustustaan. Koulutuskuntayhtymän hallituksen tahdosta käyttää otto-oikeuttaan ei myöskään ole vielä tietoa.

Kaiken kaikkiaan lukioverkkoratkaisu saattaa pahimmillaan venyä vielä vuosia, jos asia menee oikeuteen.