Lukioista on nousemassa kynnyskysymys Kainuun hallintokokeilun jatkoneuvotteluissa. Esimerkiksi Puolangalla mietitään vakavasti, onko kunta lainkaan mukana, jos lukio ei säily. Huoli lukioista on jokavuotinen, sillä säilymisen ehtona on 16 hakijan alaraja. Päätöksiä lukioverkosta aletaan tehdä maaliskuun lopulla heti yhteishaun päätyttyä.

Toimialajohtaja Anssi Tuominen Kainuun maakunta -kuntayhtymästä korostaa, että filiaalilukioiden tulevaisuus on nuorten käsissä.

"Maaliskuun lopussa tapahtuva peruskoulunsa päättävien nuorten valintahetki aina ratkasee sen, että mikä on kenenkin elinkelposuus, mutta minun mielestä filiaali on erittäin vahva kokonaisuus. Siellä on saatu sekä toiminnallisesti että taloudellisesti erinomaisia tuloksia, ja minä koko sydämestäni toivon, että alueen nuoret osaavat sitä arvostaa ja sillä tavalla myös kohdentaa valintansa."

Kunnissa pohditaan nyt, säilytetäänkö valta lukioiden ylläpidossa maakunta -kuntayhtymällä vai pitäisikö se palauttaa osin tai kokonaan kunnille. Puolanka on jo avoimesti neuvotellut lukioyhteistyöstä Ouluun. Periaatepäätös Oulukuviosta on tarkoitus tehdä toukokuussa. Kunnanjohtaja Seppo Rajala korostaa, että filiaalimalli on haussa myös näissä neuvotteluissa. Rajala kuitenkin muistuttaa, että mikäli Puolangan lukion ovet eivät pysy Kainuun kuntien ja maakunta -kuntayhtymän toimilla avoimina, seuraukset ovat vakavia.

"Sillä on erittäin suuri vaikutus puolankalaisten päättäjien ja rivikuntalaisten näkemyksiin siitä, onko Puolangan syytä olla jatkossa tässä maakunnassa mukana."

Yhteishaun ennakkotietojen mukaan Puolanka ei ole vaaravyöhykkeessä ainakaan tänä keväänä, Hyrynsalmella tilanne voi sen sijaan olla vakava.

Tuomisen mielestä lukiokeskustelun nousemisessa kynnyskysymyksessä on kaksi puolta. Kuntien talouden kannalta asia ei ole suuri, toisaalta keskustelu kertoo lukiokoulutuksen arvostuksesta.