Myös pienistä lukioista ympäri maata ponnistetaan monipuolisesti ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.

YLE Uutiset laski Tilastokeskuksen tilastojen pohjalta, kuinka suuri osuus suomenkielisistä lukiosta vuonna 2006 kirjoittaneista oli ottanut vastaan opiskelupaikan yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta saman vuoden loppuun mennessä.

Tehokkaimmin opiskelijoita suoraan yliopistoon vuonna 2006 tuotti Olarin lukio Espoosta. Peräti 48 prosenttia, eli lähes joka toinen Olarin lukion 114 ylioppilaasta oli saanut opiskelupaikan yliopistosta saman vuoden loppuun mennessä. Heti Olarin lukion perässä ovat Helsingin suomalainen yhteiskoulu ja Espoon Tapiolan lukio. Näistä lukioista keskimäärin neljä viisi kymmenestä valmistuneesta jatkoi suoraan yliopistoon.

Isojen lukioiden kärkikymmenikön kaikki lukiot ovat neljässä suuressa kaupungissa: Espoossa, Helsingissä, Turussa ja Tampereella.

Suurten lukioiden erot rajuimmat pääkaupunkiseudulla

YLE Uutisten tekemä vertailu vahvistaa vanhaa käsitystä, jonka mukaan maan suurimmat lukioiden väliset erot ovat pääkaupunkiseudulla. Kärkikymmenikössä on viisi pääkaupunkiseudun lukiota, ja saman verran Helsingin seudun lukioita on myös tilaston kymmenen viimeisen lukion joukosta.

Esimerkiksi helsinkiläisestä Vuosaaren lukiosta valmistui vuonna 2006 125 ylioppilasta, joista yliopistossa opiskeli saman vuoden lopussa kuusi prosenttia. Koillis-Helsingin lukion vastaavat luvut ovat 169 ja seitsemän.

Tampereella ja Lahdessa on puolestaan suurehkoja lukioita, joissa sadasta tuoreesta ylioppilaasta vain yksi tai kaksi kirjautui yliopistoon valmistumisvuonna.

Pienet pistävät paikoin kovasti kampoihin

Vuoden 2006 pienten lukioiden vertailun kärkikymmenikön prosenttiluvut jättävät monien maineikkaiden lukioiden lukemat varjoonsa. Useimpien kärkipaikoilla olevien maaseudun pikkulukioiden ylioppilaista noin joka kolmas meni suoraan yliopistoon.

Jatkopaikan saaneiden osuus kasvaa entisestään, kun lukuun lisätään ammattikorkeakouluun menneiden osuudet. Neljässä lukiossa kymmenestä osuus nousee yli 60 prosenttiin, eteläpohjalaisessa Lappajärven lukiossa peräti 66 prosenttiin.

Pienissä lukioissa yksi oppilas voi tarkoittaa jopa viittä prosenttia koko oppilasmäärästä. Tämän vuoksi vuosien väliset erot voivat olla merkittäviä, ja lukioiden vaihtuvuus vuosittaisissa listauksissa olisi todennäköisesti hyvin suurta.

Vaihtelusta huolimatta myös maaseudun pienistä lukioista lähdetään usein aktiivisesti yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin.

Tutkija: Suurten ja pienten lukioiden erot eivät yllätä

Lukioiden hyvin erilainen sijoittuminen rankinglistauksissa johtuu monista tekijöistä, painottaa erikoistutkija Jorma Kuusela Opetushallituksesta. Yksi tekijä ovat lukioiden omat pääsykoevaatimukset.

- Sellaiset lukiot, joiden oppilaat ovat hyvin valikoituneita jo kouluun mennessään, niin kyllä ne kaikkien listojen kärjessä keikkuvat, Kuusela toteaa.

Suuri merkitys on myös vanhempien keskimääräisellä sosioekonomisella asemalla ja koulutustaustalla. Maakuntalukiot puolestaan eroavat suurten kaupunkien lukioista.

- On ihan selvää, että tilanne on erilainen suurissa asutuskeskuksissa kuin harvaan asutuilla seuduilla. Kun kaikki menevät lähilukioon, tulokset ovat yleensä keskimääräisiä.

Toisaalta yksittäinen lukio voi menestyä tietyillä mittareilla yhtenä vuonna jopa paremmin kuin eliittilukioina pidetyt opinahjot, ja myös pienestä lukiosta voi päästä yliopistoon siinä missä suurestakin.

Myös ammatillista opiskelua arvostettava

Usein lukioiden kanssa kilpailevat muut alueelliset houkuttimet, kuten ammattikoulujen lukiopohjaiset linjat.

- Jos ajatellaan työelämään siirtymistä, on tietysti hyvä nähdä, ettei korkeakoulu tai yliopisto ole ainoa opintoreitti. Kyllä lukiosta voi aivan hyvin mennä ammatilliseen koulutukseen, Kuusela painottaa.

Kuuselan mukaan kaikkien lukioiden tehtävänä ei ole tuottaa opiskelijoita korkeakouluihin vaan myös ammatilliseen opetukseen.

- Lukio on silloin tehtävänsä tehnyt, antanut hyvän sivistyksen ja ammattikoulusta saa hyvän ammatin päälle. Se on aivan yhtä arvokas koulureitti kuin joku toinenkin.

Opetushallituksella ei ole käytettävissään tutkimustietoa, miksi joistakin lukioista vain aniharvat ylioppilaat lähtevät suoraan korkeakouluun. Erikoistutkija Jorma Kuusela pitää kuitenkin tärkeänä sellaisiakin lukioita, joista ei korkeakouluun ainakaan suoraa tietä päädytä.

- Uskoisin, että esimerkiksi pk-sektori syntyy sitä kautta, että on riittävät yleiset tiedot ja taidot, ja toisaalta ammattillinen osaaminen.