Ikaalisissa luomutilalla salaattia viljelevä Ari Kulmanen sanoo, että Suomessa luomun puhtaus on jäänyt tavanomaisen tuotannon varjoon.

- On esitetty niin, että Suomessa tavanomainen tuotanto on lähes luomua. Ehkä ei haluta tuoda esille luomun parempia puolia, mitä luomussa on verrattuna tavanomaiseen.

Mikkelissä sijaitsevan Helsingin yliopiston alaisen, luomuun erikoistuneen Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Jouni Kujala vahvistaa Kulmasen näkemykset.

- Suomessa on pyritty välttämään luomun ja tavanomaisesti tuotannon vastakkainasettelua. Taustalla voi tietysti olla pelko siitä, että tavanomaisen puolen laatuketju ja -ajattelu voisivat saada kolhuja, jos löytyy tuotantotapa, jossa asiat on tehty vieläkin paremmin.

Kuluttajat eivät Ruralian tutkimusjohtajan mukaan miellä eroja luomun ja tavanomaisesti tuotettujen vihannesten tai muiden tuotteiden välillä. Suomessa kaupan myynnistä ainoastaan yksi prosentti on luomua, toisin kuin monissa muissa maissa, joissa luomutuotteet ovat jatkuvasti kasvattaneet myyntiosuuksia.

Erot syntyvät tuotannossa

Suomessa vertailevia tutkimuksia luomun sekä lannoitteiden ja torjunta-aineiden kanssa tuotettujen kasviksien tuotannosta ei juuri ole. Luomusalaatinviljelijä Ari Kulmasen teettämässä nitraattitutkimuksessa löytyi selviä eroja.

- Luomuna viljeltyjen salaattien nitraattipitoisuudet olivat murto-osa tavanomaisesti viljellyistä. Luomuna viljeltyjen salaattien nitraattipitoisuuksien vaihteluväli oli tutkimuksen mukaan kevään viidestä syksyn 150 milligrammaan kilossa. Tavanomaisesti viljeltyjen salaattien nitraatit vaihtelivat kevään vajaasta 3 500 syksyn yli 3 500 milligrammaan kilossa.

Nitraattipitoisuuteen vaikuttavat muun muassa lannoitteet, maaperä ja auringonvalo. Samantyyppisiä tuloksia ja vielä suurempia nitraatti-arvoja sai myös EU:n elintarvikevirasto ESFA, joka tutki tavanomaisesti tuotettujen salaattien nitraattipitoisuuksia pari vuotta sitten.

- Suomalaisten salaattien nitraattipitoisuudet vaihtelivat kerä-, jäävuori- ja salaattisekoituksien osalta 500 - 6 000 mg kilossa, sanoo erikoistutkija, tekniikan tohtori Kirsi-Helena Liukkonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Rucolassa ennätysmäärä nitraatteja

Näitäkin enemmän nitraatteja saattoi olla rucolasalaatissa, jopa 8 000 milligrammaa kilossa. Evirasta kuitenkin korostetaan, että salaattien terveellisyysvaikutus voittaa niiden nitraattimäärät. Eli salaatteja, kuten muitakin vihanneksia, kannattaa joka tapauksessa syödä niiden terveellisyysvaikutusten vuoksi. Eviran mukaan riskirajat eivät tutkimuksen perusteella ylittyneet.

Nitraatin sallittu raja-arvo on EU-maissa 4 500 milligrammaa kilossa. Arvion mukaan salaatteja, vihanneksia ja hedelmiä voi aikuinen syödä silloin noin 400 grammaa päivässä. Nitraatti ei sinänsä ole ihmiselle haitallinen, mutta se voi muuttua elimistössä haitalliseksi nitriitiksi, joka vaikuttaa veren hapenottokykyyn ja voi aiheuttaa syöpiä.