Kotimaa

Luonan työntekijät vastaanottokeskusten arjesta: "Bisnestä ihmisoikeuksien kustannuksella"

Yksityisistä Luona Oy:n pyörittämistä vastaanottokeskuksista on tehty useita valituksia Maahanmuuttovirastoon. Ylen haastattelemien entisten työntekijöiden mukaan vastaanottokeskusten arkea varjostivat muun muassa rasismi ja henkilöstövajeen aiheuttamat vaaratilanteet.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.
Luona Oy:n pyörittämä vastaanottokeskus Espoon Nihtisillassa. Kuva: Toni Määttä / Yle

Yle kertoi viime viikolla Maahanmuuttovirastoon tulleista Luona Oy:n vastaanottokeskuksiin liittyvistä valituksista.

Työntekijät, asiakkaat ja viranomaiset ovat kirjelmöineet muun muassa turvapaikanhakijoiden epäammattimaisesta kohtelusta ja terveydenhuollon puutteista.

Luona Oy:n linjauksiin kuuluu, ettei mediaa päästetä vierailulle yhtiön vastaanottokeskuksiin.

Saimme haastatteluun viisi Luona Oy:n vastaanottokeskuksissa työskennellyttä, jotka avasivat yksiköiden arkea.

He kaikki olivat irtisanoutuneet omasta aloitteestaan eivätkä halunneet nimiään julki.

"Täällä makaa taas yksi lattialla"

Työntekijöiden mukaan Luonan vastaanottokeskuksiin liitetyllä terveydenhuollon henkilöstövajeella on ollut vakavia seurauksia.

– Diabeetikot tuupertuivat käytäville, kun eivät saaneet pistoksiaan. Se oli niin arkipäiväistä, että siihen saatettiin vain todeta, että "täällä makaa taas yksi lattialla", yksi työntekijä sanoo.

Tammikuussa Espoon Nihtisillan yksikössä kuoli nuori turvapaikanhakija. Näyttöä siitä, että henkilöstövajeella olisi ollut osuutta asiaan, ei ole.

Ylen haastattelemat työntekijät eivät tunne Nihtisillan tapausta, mutta kuolema ei yllättänyt.

– Vaaratilanteita sattui paljon, toisessa yksikössä työskennellyt työntekijä sanoo.

Diabeetikot tuupertuivat käytäville, kun eivät saaneet pistoksiaan.

– Luonan entinen työntekijä

Sama työntekijä kertoo, ettei hänen yksikössään ollut terveydenhoitajaa syksyllä lainkaan. Terveydenhoitaja työskenteli eri keskuksessa yhtenä päivänä viikossa, ja hänen pakeilleen oli vaikea päästä.

– Lääkäriin tai sairaalaan pääsy saattoi olla ammattitaidottoman ohjaajan arvion varassa. Ohjaajan, jolla ei ollut minkäänlaista sosiaali- ja terveysalan koulutusta.

Maahanmuuttovirasto antaa toimijoille omat suosituksensa esimerkiksi terveydenhoitajien määrästä, mutta Luonan kaikissa yksiköissä suositukset eivät ole toteutuneet. Suositusten mukaan 150 asiakasta kohden täytyisi työskennellä kokopäiväisesti yksi terveydenhoitaja.

Luonan vastaanottokeskukset ovat suuria, useiden satojen turvapaikanhakijoiden majoitusyksiköitä, joten monessa vastaanottokeskuksessa tulisi työskennellä 2–4 terveydenhoitajaa.

Luonan toimitusjohtaja Milja Saksi kertoi aiemmin Ylelle, että suositukset tulivat yhtiön tietoon viikko pari sitten.

Työntekijöiden mukaan tämä ei pidä paikkansa.

– Henkilöstömitoitustaulukko oli kiinnitettynä vastaanottokeskuksen toimiston seinälle jo syksyllä, yksi työntekijöistä kertoo.

"Ammattitaidottomia ohjaajia, aggressiivisia vartijoita"

Luonassa työskenteleviltä ohjaajilta ei vaadita sosiaali- tai terveysalan koulutusta, vaikka Maahanmuuttovirasto sitä suositteleekin. Ylen haastattelemat työntekijät kertovat, että ohjaajat tulivat hyvin eri taustoista.

– Osa ohjaajista ei osannut kirjoittaa eikä käyttää tietokonetta. Myös ihmisoikeudet ja vastaanottolaki saattoivat olla henkilöstölle täysin vieraita asioita. Tämä johti siihen, että turvapaikanhakijat eivät saaneet tietoa omista oikeuksistaan, useissa yksiköissä työskennellyt ohjaaja kertoo.

Hänellä itsellään oli alan koulutus.

He kohtelivat turvapaikanhakijoita kuin rikollisia.

– Luonan entinen työntekijä

Ohjaajat työskentelevät Luonan palveluksessa niin sanotulla nollasopimuksella.

– Moni ammattilainen ei suostunut töihin pilkkahintaan. Luonassa ei noudatettu ammattiliittojen palkkasuosituksia, hän jatkaa.

Työntekijöiden kertomuksissa myös toistuu vartijoiden kyseenalainen käytös turvapaikanhakijoita kohtaan.

– Vartijat käyttäytyivät aggressiivisesti ja puhuivat turvapaikanhakijoista rasistiseen sävyyn. He kohtelivat turvapaikanhakijoita kuin rikollisia, sama ohjaaja kertoo.

Luona Oy: "On ikävä kuulla tällainen kokemus"

Ylen haastattelemat työntekijät olivat sitä mieltä, että Luonan vastaanottokeskustoimintaa pyöritettiin mahdollisimman halvalla voittojen maksimoimiseksi.

– Vastaanottokeskuksia pyörittävät bisnesihmiset eikä sosiaalialan ihmiset. Johtamistyyli oli diktatuurimainen, vastuuton ja välinpitämätön. Siellä tehdään bisnestä ihmisoikeuksien kustannuksella, yksi ohjaajista sanoo.

– Ohjaajat eivät useinkaan uskaltaneet mainita epäkohdista esimiehilleen, sillä varsinkaan kouluttamattomilla ei ollut varaa menettää työpaikkaansa, hän jatkaa.

Työntekijöiden mukaan Luonalla oli tiukat säännöt muun muassa siitä, mitä toiminnasta sai kertoa muille.

– Saimme sähköpostiin viestin, jossa kiellettiin puhumasta mistään toimintaan liittyvästä esimerkiksi toimittajille, yksi työntekijä kertoo.

Luona Oy:n toimitusjohtaja ei antanut Ylelle haastattelua. Hän kommentoi hänelle lähetettyjä yhden työntekijän sitaatteja muun muassa vartijoiden käytöksestä sähköpostissaan näin:

– Palkkasimme syksyn aikana lähes 200 uutta työntekijää. Osan kanssa emme uusineet määräaikaista työsopimusta. En osaa kommentoida yksittäistapausta, mutta on ikävä kuulla tällainen kokemus.

Luona Oy:llä on yhteensä kahdeksan vastaanottokeskusta, joista suurin osa sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Ensimmäinen avattiin Espooseen syyskuussa 2015. 

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä