Hämeenlinnan kaupungin edustusvieraille kutsuja järjestävä food designer Pirjo Päivärinta Maunviljelijöistä käyttää luonnon tuotteita työssään jatkuvasti. Hän valmistaa vaahteranlehtiteetä koiranputkella ja ruiskaunokin terälehdillä höystettynä. Keto-orvokit, mäkimeirami, kuusenkerkät ja muut villinä kasvavat luonnonantimet ovat olleet käytössä hänen keittiöissään kokin uran alusta asti. Villiyrttien ja suoraan luonnosta hankitun ruuan käyttö on alkanut pikkuhiljaa kiinnostaa muitakin kuin vain niihin perehtynyttä ammattikokkia.

Vuohenputkesta munakasta

Kotipihan vuohenputki riivaa ja piinaa monia rikkakasvina, mutta siitäkin on raaka-aineeksi. Pirjo Päivärinta suositteleekin vuohenputkesta munakasta sunnuntaiaamuksi tai vaahteranlehtiteetä.

- Kallioimarteen juuresta saa ihanaa pannacottaa, Päivärinta kuvailee.

Luonnon tarjoamien villikasvien käyttö kodin ruokapöydässä on muutenkin nosteessa. Vahankansan paljon käyttämät metsänantimet olivat painua unohduksiin, mutta luomuruuan suosion kasvun mukana on kiinnostus villiyrttejä ja muita luonnonkasveja kohtaan kasvanut. Kuluttaja hakee ruokaansa ravintoarvojen lisäksi muitakin arvoja: ekologisuus, läheisyys ja terveystekijät vaikuttavat ostoskorin sisältöön.

- Aikuiset nuoret ovat hyvin kiinnostuneita luonnonkasveista. Minultakin ovat monet nuoret kyselleet miten niitä voi hyödyntää ja nimenomaan ekologisuus niissä on tärkeää. Samalla luonnon ja kodin välinen yhteys lisääntyy, mikä on hyvin hieno asia. Toivoisin luonnonkasveja myös torille myytäväksi, Päivärinta sanoo.

Kiinnostus luonnon tarjoamaa ruokaa kohtaa näkyy myös kaupassa, kertoo Ryytimaan kauppias Arja Weeraratne.

-  Ihmisten tietoisuus puhtaasta ruuasta ja alkuperästä on lisääntynyt ja varmasti tulee aina vain lisääntymään. Näiden Superfoodien myötä tällaisten luonnonantimien, missä on poikkeuksellisen suuri vitamiinitaso on kasvanut ja niiden kysyntä on huikeata ja perinteisten suomalaisten yrttien kuten nokkosten käyttö on lisääntynyt koko ajan.

Arja Weeraratnen mielestä ihmiset on aika kyllästyneitä prosessoituun teolliseen ruokaan. Varsinkin kun ruuan tuottamisen epäkohdat ovat jokapäiväisiä julkisuudessa.

- Voi olla että tämä maailman hektinen meno lisää ihmisten tarvetta hidastukseen ja sitä kautta perinteinen ruuanlaitto nousee ihan omaan arvoonsa, uskoo Weeraratne.