Häme |

Luonnonvalinta muovaa myös kylvettyä niittyä

Niityn ilme vaihtuu paitsi vuodenaikojen myös vuoden mukaan. Sateiset kesät nostavat kukkaan eri lajit kuin kuivat ja aurinkoiset paahdevuodet. Luonto kätkee tiedon tietämättömältä, joten on osattava katsoa.

Viheraluesuunnittelija Susanna Lappalainen
Viheraluesuunnittelija Susanna Lappalainen on suunnitellut rantareitin viheralueita. Kuva: Anne Karppinen / Yle

Hämeenlinnan Vanajaveden rantareitin erilaiset niitty-ympäristöt ovat rakennettuja. Sahateollisuudelta paljaaksi jääneelle plaanille kipattiin usean vuoden ajan ylijäämämaata, josta muotoiltiin alueen perusta kumpareineen.

Tuotujen luonnonkivien väleihin on istutettu katajia. Niittypohjat on kylvetty, herkemmät kasvit, kuten kissankellot, on istutettu taimina. Näin ovat syntyneet niin heinävaltainen niitty kuin runsaslajinen kukkaketo.

Kellokukkia ja junantuomia

Heinäkuun loppupuolella kukkaniityn valtaapitävät ovat pietaryrtti, ahdekaunokki, siniset kellokukat, siankärsämö ja kukintansa loppuvaiheessa oleva päivänkakkara.

Ahdekaunokin rinnalla veden puolella polkua kukintaansa päättelee sininen neidonkieli, jotka molemmat ovat tulleet Vanajaveden varteen omatoimisesti, ilmeisesti junanvaunujen helmaan takertuneina siemeninä. Nurmiröllin kainalossa niiden on ollut hyvä olla, sillä kasvustot kattavat pitkiä pätkiä polun reunaa.

- Molemmat ovat viihtyneet alueella hyvin, viheraluesuunnittelija Susanna Lappalainen toteaa ja bongaa samalla uuden tulokkaan, jota ei tunnista. Näin alueen luojalle tulee asiaa kasvikirjan ääreen.

Kaupunki huolehtii puistoistaan

Lappalainen tuli Hämeenlinnaan 1999 nimenomaan suunnittelemaan ja rakentamaan rantareittiä, osaa tulevasta kansallisesta kaupunkipuistosta. Hämeenlinna oli kaupunkipuistonsa kanssa liikkeellä toisena maailmassa. Ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto on perustettu Tukholmaan 1995.

Nyt vastaavalla statuksella olevia alueita on Suomessa kuusi, ja jos joku vielä mielii omaa, alkaa olla kiire. Kaikkiaan kansallisia kaupunkipuistoja on aikomus sallia perustettavan Suomeen korkeintaan kymmenen. Hämeenlinna perusti puistonsa 2001.

- Turku lienee seuraava, jolle ympäristöministeriö luvan antaa, Lappalainen tietää.

Hämeenlinnan kokonaisuus kattaa Vanajaveden rantareitin lisäksi myös kaupungin pienemmät puistot, joita on yksi toisensa jälkeen entisöity. Viimeksi kuosiin on saatu Laivarannan ja Itsenäisyyden puistot ja seuraavana elvytysvuorossa on Sibelius-puisto. Sen työt alkanevat reilun vuoden kuluttua.

Tuoreimmat aiheesta: Häme

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä