WWF: Suomalaisyrityksilläkin vastuu trooppisista metsistä

Myös suomalaiset metsäjätit ovat viime vuosina perustaneet Etelä-Amerikkaan, Kaakois-Aasiaan ja Kiinaan puuplantaaseja, mutta yrityksillä on ollut vaikeuksia osoittaa, että plantaasit täyttävät ympäristövaatimukset ja hyödyttävät myös paikallisväestöä.

Plantaasien laajeneminen uhkaa globaalisti tärkeää luonnon monimuotoisuutta muun muassa Brasiliassa ja Kaakkois-Kiinassa. Plantaaseihin ja tuotantolaitoksiin liittyy monissa maissa maanomistuskiistoja tai paikallisten kokemia ympäristöhaittoja, kuten juomaveden saastumista ja sen määrän vähenemistä, WWF kertoo.

Plantaasien nopeakasvuinen puu on metsäteollisuudelle yhä tärkeämpi raaka-aine. Puuplantaasien pinta-alan ennustetaan lisääntyvän noin miljoonan hehtaarin vuosivauhtia. Tällöin vuonna 2010 jopa 40 prosenttia teollisuuden Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa käyttämästä puusta olisi peräisin nopeakasvuisilta puuplantaaseilta.

WWF ei vastusta puuplantaasien käyttöä sinänsä. Plantaasit voivat hyvin hoidettuina säästää luonnonmetsiä, joita kuitenkin yhä hakataan.

Suomalaisyritykset eivät itse hakkaa luonnonmetsiä, kertoo WWF:n raportin laatimiseen osallistunut metsänhoitaja Anna Pyyhtiä. Yhtiöt kuitenkin käyttävät hänen mukaansa ns. markkinasellua, jonka alkuperää ei usein tiedetä. WWF arvostelee rajusti UPM:n yhteistyökumppania Aprilia, joka hakkaa järjestön tietojen mukaan rajulla vauhdilla Sumatran luonnonmetsiä. Aprilin puuta tulee tiettävästi UPM:n Kiinassa sijaitsevaan Changshun hienopaperitehtaaseen. UPM on yrittänyt vaikuttaa Aprilin toimintatapoihin, mutta tuloksista ei ole todisteita, Pyyhtiä kertoo.

WWF suosittelee plantaasien FSC-sertifiointia turvaamaan luonnonarvot ja paikallisväestön edut. Tämän onkin ottanut käyttöön Botnia Fray Bentosin tehtaallaan Uruguayssa sekä aivan hiljattain myös Stora Enso Veracellin plantaaseillaan Brasiliassa. Veracellin laotos on aiheuttanut suurta vastustusta paikallisissa asukkaissa. Pyyhtiän mukaan onkin mielenkiintoista nähdä, missä määrin sertifiointi parantaa tilannetta.

WWF laati viime vuonna ns. paperimittarin, jonka avulla paperintuottajat voivat arvioida plantaasipaperilaatujen ympäristökuormitusta.

Ympäristöjärjestöt syyttävät UPM:ää UPM-Kymmene-yhtiön yhteistyö indonesialaisen Aprilin kanssa on nostattanut vastalauseita jo vuosien ajan. Viimeksi maaliskuussa useat indonesialaiset ympäristöjärjestöt lähettivät UPM-Kymmenen johtajalle Jussi Pesoselle kirjeen, jossa ne pyysivät Pesosta lopettamaan yhtiönsä yhteistyön Aprilin kanssa. Järjestöt sanovat Aprilin tuhoavan suuria alueita luonnonvaraista sade- ja suometsää. Osa hakattavasta alueesta kuuluisi Indonesian lain mukaan suojelun piiriin ja osan April itsekin olisi luvannut suojella. UPM:n viestintäjohtaja Pirkko Harrela sanoo YLE Uutisille, että April on täyttänyt UPM:n kanssa tekemänsä sopimuksen, jonka mukaan UPM:lle tulevan puun on oltava kestävästi hakattua ja tarkastettua. Harrela myöntää kuitenkin, että April voi harrastaa muunlaista metsätaloutta muualla. Tähän toimintaan UPM ei mielestään voi vaikuttaa, Harrela sanoo. UPM:n ja Aprilin välinen sopimus on voimassa vielä tämän vuoden. Harrela ei arvioi, jatketaanko sitä. Toistaiseksi UPM tarvitsee Aprilin toimittamaa markkinasellua. Toisaalta Aprilin sellun kysyntä vähenee, kun UPM:n tytäryhtiö Botnia saa Uruguayn tehtaansa täyteen käyntiin. Harrelan mukaan UPM ei ole kyseenalaistanut Aprilin kanssa tekemäänsä sopimusta ja on saanut myös Aprilin toiminnassa myönteistä kehitystä aikaan. Kansalaisjärjestöjen kirje Jussi Pesoselle