Tutkijaryhmä tyrmää suuret ilmastosopimukset
Saksalaista energiantuotantoa Bergheimissä.
Kuva: EPA / Oliver Berg
Kansainvälinen tutkijaryhmä arvostelee rajusti nykyistä ilmastopolitiikkaa. Ryhmän mukaan suuret kansainväliset sopimukset, kuten Kioton sopimus, eivät toimi käytännössä. Päästöjen vähentämistä ei voida tutkijoiden mukaan asettaa ilmastopolitiikan päätavoitteeksi, vaan se tapahtuu muun kehityksen sivutuotteena.
London School of Economicsin ja Oxfordin yliopiston julkistama Hartwellin ilmastokannanotto peräänkuuluttaa innovatiivisia ilmastopoliittisia ratkaisuja.
- Ilmastonmuutos on niin moniulotteinen ongelma, että kansainväliset neuvottelut tai päästökatot eivät sovellu sen käsittelemiseen, sanoo Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.
Suuri ongelma pieniin paloihin
Päästöt eivät ole ilmastosopimuksista huolimatta vähentyneet toivotulla tavalla, vaan päin vastoin lisääntyneet, eikä Kööpenhaminan ilmastokokouksessa viime vuonna päästy yksimielisiin päätöksiin.Tutkijaryhmä, jossa Korholakin on mukana, esittää ratkaisuksi ilmastopolitiikan jakamista pienempiin osa-alueisiin ja niiden käsittelemistä erikseen.
- Ilmastonmuutoksesta on tehty megaongelma, joka huutaa yhtä ainoaa megaratkaisua, mutta emme usko, että sellaista on tulossa, toteaa Korhola.
Hän painottaa, että ilmastonmuutoksen hillintään olisi saatava konkreettisempia tavoitteita, joita toteutettaisiin pienemmissä yksiköissä. Ilmastopolitiikan osa-alueita olisivat esimerkiksi metsäpolitiikka ja maankäyttö.
Energiaa kaikille
Nyt julkistetun ilmastokannanoton yksi perusteesi on, että kaikille maapallon ihmisille olisi saatava mahdollisuus energiankäyttöön. Nykyinen energiantuotanto ei kuitenkaan riittäisi kattamaan energiantarvetta, jolloin uudenlaisten energiantuotantotapojen kehittäminen olisi välttämätöntä. Energiaa olisi silloin pakko tuottaa hajautetummin ja pienemmissä yksiköissä.
- Meillä on suunnaton teknologiavaje, johon tarvitaan kokonaan uusia energiantuotannon menetelmiä, olivat ne sitten aurinkoenergiaa, fuusiota tei vetyteknologiaa tai niiden yhdistelmiä, professori Atte Korhola sanoo.
Hän näkee elinolojen parantamisen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen välillä selkeän yhteyden.
- Kun ihmisten elämänlaatu paranee, heillä on paremmat mahdollisuudet puuttua ympäristöllisiin epäkohtiin. Parhaat ajatukset syntyvät vauraudessa, eivät niukkuudessa, sanoo Korhola.
Ilmastonmuutos voi olla teknisen kehityksen motivaattori
Ilmastopolitiikan ei siis Hartwellin kannanoton mukaan tulisi lähteä päästöjen vähentämisestä, vaan ihmisten elinolojen kohentamisesta. Maailma pitäisi vapauttaa fossiilisten polttoaineiden riippuvuudestaan taloudenkin kannalta kestävästi.
Tutkijaryhmä ehdottaa kannanotossaan käytännön ratkaisuksi tarkasti kohdennettua hiiliveroa, jolla voitaisiin rahoittaa hiilettömien energiantuotantotapojen kehittämistä.
Vaikka ilmastonmuutosta pitää tutkijoiden mukaan pyrkiä hillitsemään, täytyy sen vaikutuksiin myös sopeutua. Ongelmia ei voida poistaa noin vain, mutta niihin voidaan varautua. Esimerkiksi poikkeuksellisiin sääilmiöihin olisi Atte Korholan mielestä valmistauduttava nykyistä paremmin. Korholan mukaan ilmastonmuutoksen voi kaikesta huolimatta nähdä uhkakuvan lisäksi myös kehityksen motivaattorina.
- Päästöt lisääntyvät jatkuvasti. Ilmastopolitiikkaan tarvitaan uusia näköaloja ja lisää keskustelua, hän sanoo.
YLE Uutiset / Raisa Autio