Luovat tietokoneet säveltävät unesta musiikkia
Yliopistojen ja yritysten poikkitieteellinen yhteistyö synnyttää uusia tapoja hyödyntää tietoteknistä dataa. Samalla kasvava hyvinvointiteknologian ala saa uusia keinoja unitutkimukseen.
Sinäkin nukut noin kolmanneksen elämästäsi, mutta tiedätkö, miltä unesi kuulostaisi musiikkina? Helsingin yliopiston tietojenkäsittelijöiden kehittämä Sleep Musicalization -ohjelmisto tiivistää nukutun yöunen muutaman minuutin kappaleeseen, joka kuvaa yön tunnelmia. Datan luovasta analysoinnista on viime vuosina kehkeytynyt maailmalla trendi, kertoo Helsingin yilopiston tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen.
- Aikaisemmin datan analysoinnissa on objektiivisesti etsitty aineiston ominaisuuksia. Nyt kun tietokone on luova, niin datasta pyritään tekemään elämyksellistä. Siitä voidaan tuottaa vaikka musiikkia.
Poikkitieteellisiin keksintöihin yliopisto tarvitsee yhteistyötä yritysten kanssa. Tässä tapauksessa sopiva kumppani oli Beddit Oy, nuori start up -yritys, joka on itsekin syntynyt Aalto-yliopiston tutkimushankkeesta. Bedditin kehittämä anturi mittaa nukkujan sydämen sykevälivaihtelua, josta unta analysoiva ohjelmisto tuottaa dataa. Laite kertoo, miten yö tuli nukuttua ja mikä unta häiritsi. Tietojen perusteella unen laatua voi myös parantaa.
Hyvinvointiteknologia on kasvava ala
Bedditin ohjelmistoa on myyty Suomessa ja maailmalla sekä tutkijoille että kuluttajille. Yritys ei vielä tuota voittoa, mutta hyvinvointiteknologia on kasvava ala. Terveysteknologian teollisuuden toimialakatsauksen mukaan alan vienti on kasvanut lähes neljällä prosentilla viimeisen viiden vuoden aikana. Viime vuonna vientiä oli 1,3 miljardin euron edestä. Bedditillä ei vielä ole kilpailijoita, mutta toimitusjohtaja Lasse Leppäkorpi arvelee, että niitä on tulossa.
- Menetelmä perustuu mikroliikkeiden analyysiin ballistokardiografian avulla, jonka ympärillä on valtavasti tutkimusta käynnissä huippuyliopistoissa ympäri maailman.
Kun terveys, luovuus ja teknologia nivotaan yhteen, saattaa ihmisten arki muuttua paremmaksi.
- Luova tietokone on tulevaisuuden visio. Koneet ovat hyvin kaavamaisia ja tylsiä. Jos ne olisivat luovempia käyttöliittymissään ja kommunikoinnissaan ihmisten kanssa, niitä olisi miellyttävää käyttää, pohtii professori Toivonen.
Tuoreimmat aiheesta: Tiede
Muinaisfossiili sai nimensä Johnny Deppiltä
Noin nelisenttinen olento on nykyisten rapujen ja hämähäkkien kaukainen esi-isä.
Kuussa raju meteoriräjähdys
Räjähdyksen saattoi nähdä Maasta paljaalla silmällä, sillä noin sekunnin ajan räjähdyspaikka loisti kuin neljännen magnitudin tähti.
Yliluonnolliset kokemukset tutkijoiden syyniin
Turun yliopistossa alkaa kolme Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia, joilla pureudutaan ihmismielen syövereihin.
Seikkailijaprofessorin päiväkirjasta: Jakki-härän lanta pitää lämpimänä
Professori Mika Sillanpää on matkalla kohti määränpäätään Tiibetissä. Sillanpään tarkoitus on kerätä erityisesti jokivedestä näytteitä ilmastonmuutostutkimusta varten. Yle Etelä-Savo seuraa noin kuukauden mittaista tutkimusmatkaa vaihe vaiheelta.
Tutkijat paransivat etanan muistihäiriön
Etanan muistihäiriö on saatu korjattua altistamalla se uuden oppimiselle lajille erikseen kehitetyn mallin mukaan. Tutkijat toivovat löydöksestä apua ihmisten hoitamisessa.
Malariaa tutkitaan Lappeenrannassa
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tutkitaan malarian taudinkulkua ja sitä, miten tautia voidaan parhaiten ennaltaehkäistä karkotteilla.
Vihreän kemian tutkimukseen uutta painoarvoa
Vihreän kemian tutkimus Mikkelissä vahvistuu. Lapppeenrannan teknillisen yliopiston kemiantekniikan laitos yhdistetään Mikkelissä toimivaan vihreän kemian laboratorioon.
Tutkimus: Ihmiset tyhmentyneet sitten 1800-luvun
Tutkijoiden mukaan älykkyystestit kertovat luotettavasti ihmisten työssä suoriutumisesta. Korkeamman älykkyysosamäärän omaavat ovat tutkijoiden mukaan sekä tuotteliaampia että luovempia.
Kaivauksista vahva näyttö: Suomen vanhin kiukaallinen rakennus on Pirkkalassa
Pirkkalan Pirkkalankylän kaivauksista viime syksyllä löydettyjen rakenteiden ajoitukset antavat vakuuttavan näytön siitä, että Suomessa on rakennettu kiukaita viikinkiajalla. Jos tulkinta pitää paikkansa, kyseessä on Suomen vanhin kiukaallinen rakennus.
Plagioinnin tunnistaja on myös opetusväline
Suomen yliopistoissa otetaan käyttöön plagioinnin tunnistusohjelmia. Lapin yliopistossa järjestelmä on otettu käyttöön tänä keväänä ja syksystä lähtien kaikki opinnäytteet käyvät sen läpi. Ohjelma toimii myös opetusvälineenä.
