Kulttuuri |

Luterilainen kirkko vastaa mystiikan kaipuuseen

Kirkkosalien tyhjeneminen on saanut mystiikkakielteisenä tunnetun luterilaisen kirkon ottamaan vaikutteita muun muassa ortodoksien mystisistä perinteistä. Luterilainen kirkko pohtii tapoja päästä uudelleen ihmisten arkeen, sillä kirkosta erosi viime vuonna enemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin. Kasvava mystiikan kaipuu on saanut mystiikkakielteisen luterilaisen kirkon muuttamaan suuntaansa.

Mystiikkaa ei nykyään mielletä enää pakanallisten palvontamenoiksi, vaan yksityiseksi pyhyyden kokemukseksi. Tämän on ymmärtänyt myös suomalaisen kulttuurin tukipilari luterilainen kirkko. Nykypäivän ihmiset kaipaavat hiljentymistä ja elämyksellisyyttä. Yksi esimerkki luterilaisen kirkon suunnanmuutoksesta onkin kristillisen meditaation ja hiljaisuuden retriittien tarjonnan lisääntyminen.

Katolisesta perinteestä erottautunut luterilaisuus onkin jälleen avautunut katoliselle ja ortodoksiselle mystiselle perinteelle. Tämä on tuonut viime aikoina yhä enemmän muutoksia jumalanpalveluksiin, kertoo teologi ja kirkkososiologi Henrietta Grönlund Kirkkopalveluista.

- Esimerkiksi pääsiäisaikaan järjestetään yöllä kynttiläkirkkoja, tuhkakeskiviikkona piirretään ihmisille otsaan katumuksen risti. Metsässä voidaan järjestää jumalanpalveluksia ja suomalaisesta perinteestä, kuten karhumyyteistä ammennetaan vaikutteita. Ylipäänsä huoli luomakunnan tilasta otetaan nykyään myös kirkossa vakavasti, Grönlund kertoo.

Uskonnolta halutaan toiminnallista hengellisyyttä

Kristinuskon keskeisimpänä olemuksena sanotaan olevan Kristuksen elävä ruumis. Henrietta Grönlund on tutkimuksessaan huomannut, että nykypäivän nuoret ovat vieraantuneet tästä symboliikasta. Grönlundin tutkimuksen nuoret kaipaavat oman uskonnollisuuden ilmaisua konkreettisten tekojen, kuten vaikkapa vapaaehtoistyön kautta.

- Vapaaehtoistyön kautta voi konkreettisemmin kirkastua ne asiat, kuin että ainoastaan puhutaan armolahjoista ja elävästä ruumiista. Eli tässä tarvitaan sitä kosketuspintaa, joka luterilaisessa kirkossa on perinteisesti ollut hyvän tekeminen.

Yksilökeskeisessä ajassamme ei kirkolla ole enää auktoriteettiasemaa ja uskonnollisuuskin halutaan määritellä itse. Henkisyyden ja tyytyväisyyden kokemuksia etsitään yhä useammin meditaatiosta tai joogasta. Henrietta Grönlund myöntää, että kirkko ei ole pystynyt vastaamaan ihmisten hengellisyyden kaipuuseen.

- Kynnys lähteä etsimään omaa uskonnollisuuttaan tai hengellisyyttään joogasta tai new age –tyyppisestä hoidosta on matalampi. Nykyään on helpompi kuluttaa nettisivuilta löytyviä hoitoja, kuin lähteä etsimään hengellisyyttä, mystiikkaa tunne-elämyksiä tai omaa ruumiillisuuttaan kirkosta. Mielikuvat kirkosta liittyvät usein siihen instituutioon, joka vihkii, kastaa ja mihin liittyy paljon julkisen organisaation toimintaa, Grönlund sanoo.

Lähteet:
Radion kulttuuriuutiset / Jenni Stammeier

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä