Helsinki

Luterilaiset seurakunnat etsivät säästöjä myymällä kirkkojaan – kasvava katolinen kirkko ostajaksi?

Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat käyvät tiheällä kammalla läpi kiinteistöjään säästöjen toivossa. Mahdotonta ei ole sekään, että ylimääräisistä kirkoista tehtäisiin asuntoja. Muiden kuin kristillisten uskontokuntien käyttöön niitä ei kuitenkaan luovuteta.

Kirkon seinäkoriste.
Kuva: Ulla Malminen / Yle

Helsingin Paloheinän vanhaan, tyhjillään olleeseen kirkkoon tuli tällä viikolla uutta elämää, kun sen tiloihin perustettiin vanhusten palvelukoti.

– Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka kirkon käytössä olleet rakennukset jäävät jonkin yhteisön käyttöön. Samalla siitä on hyötyä myös sosiaalisena tilana sille kaupunginosalle, jota rakennus on ennenkin palvellut, sanoo Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki.

Helsingin seurakunnilla on kaikkiaan 250 rakennusta, joista noin neljäkymmentä on sakraalitiloja eli kirkkoja tai kappeleita.

Osa tiloista on käynyt tarpeettomiksi ja niiden ylläpito on kallista kirkolle, joka tavoittelee 15 miljoonan euron säästöjä seuraavan kolmen vuoden aikana.

Seurakuntatilat syyniin

Paloheinän vanhan kirkon muutos palvelutaloksi voi olla vasta alkua seurakuntatilojen muodonmuutoksessa, sillä kirkosta eroaminen ja eri kulttuuritaustoista tulevien asukkaiden määrän kasvu ovat sysänneet seurakunnat käymään tiheällä kammalla läpi kiinteistöjään.

– Ajatuksena on, että sakraalitilat voisivat olla entistä monimuotoisempia. Tiloja voitaisiin käyttää esimerkiksi lasten kehotoiminnassa päiväsaikaan.

Myyntikohteita seurakunnat etsivät ennen kaikkea muista kiinteistöistä kuin kirkoista.

– Halutaan, että meillä on riittävästi rahoituspohjaa järjestää helsinkiläisille toimintaa, jotta esimerkiksi meidän diakonitoimintamme on resursoitu riittävän hyvin.

Kirkkorakennuksista sosiaalisia kokoontumistiloja

Kirkkorakennukset ja kappelit eivät ole ihan ensimmäisenä myytävien listalla, mutta niidenkään myyminen ei ole täysin mahdoton ajatus. Esimerkiksi Lontoossa entisiä kirkkoja on muutettu jopa asunnoiksi.

– Siellä se on nähty ihan käyttötarkoitukseen soveltuvana ratakisuna. Suomessa näin ei ole vielä tapahtunut, mutta tätäkin joudutaan pohtimaan.

Rintamäki ei kuitenkaan möisi kirkkoja kenelle tahansa, koska hänen mukaansa kaupunkilaiset liittävät niihin vahvoja arvoja sekä tunteita.

Rintamäen mielestä kirkkorakennukset soveltuisivat kaikkein parhaiten monitoimitiloiksi ja sosiaalisiin käyttötarkoituksiin, joissa kaupunkilaiset voivat kokoontua.  Lasten sisäleikkipuistotkin voisivat sopia isoihin kirkkosaleihin.

– Sallikaa lasten tulle minun tyköni, Rintamäki naurahtaa ja jatkaa – Ei ole ollenkaan huono ajatus, että lapsilla olisi tällaista tilaa käytössään.

Katolilaiset ovat tervetulleita kirkkoihin

Rintamäki olisi valmis luovuttamaan kirkkotiloja myös muiden kristillisten uskontokuntien käyttöön.

Neuvotteluja on jo käyty katolisen kirkon kanssa, jonka jäsenmäärä on kaksinkertaistunut viime vuosina. Tällä hetkellä Suomen katoliseen kirkkoon kuuluu noin 14 000 henkilöä koko maassa.

– Olemme kiinnostuneita kirkkorakennuksista, koska meillä on tilan puutetta, sanoo Helsingin piispa Teemu Sippo.

Helsingin katolilaiset ovat jo aikaisemmin käyttäneet luterilaista Tapanilan kirkkoa messuihinsa, koska katolilaisten omissa tiloissa Pyhän Henrikin katedraalissa Ullanlinnassa ja Pyhän Marian kirkossa Meilahdessa on ollut niin ahdasta, että osa seurakuntalaisista on joutunut seisomaan.

Muslimeilla ei kuitenkaan Rintamäen mukaan ole mahdollisuutta saada luterilaisia kirkkoja käyttöönsä.

– Kirkkorakennukset on pyhitetty kristillisiin tarkoituksiin, mutta on mahdollista katsoa muusta kiinteistökannasta esimerkiksi kerhotiloja.

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä