Helsingissä käynnistyi syyskuussa kolme kuukautta kestävä valmennuskurssi, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajille valmiuksia hakea turvallisuusalalle, kuten vartijan, palomiehen tai poliisin tehtäviin. Kurssin 16:sta osallistujasta kolme aikoo pyrkiä poliisiksi. Yksi heistä on Dagestanista Etelä-Venäjältä Suomeen kahdeksan vuotta sitten muuttanut Keran Ibragimkhalilov, 35.

- Haluaisin että minusta olisi jotain hyötyä yhteiskunnalle. Suomi ja maailma on muuttunut paljon, täällä on esimerkiksi paljon maahanmuuttajia, Ibragimkhalilov kertoo.

Myös sisäministeriössä uskotaan, että maahanmuuttajataustaisista poliiseista olisi hyötyä kenttätyössä, koska Suomessa asuu yhä enemmän maahanmuuttajia. Poliisijohto onkin jo pitkään pyrkinyt lisäämään maahanmuuttajataustaisten poliisien määrää, mutta yhä vain harva maahanmuuttaja hakee poliisikouluun.

- Turvallisuusala on ehkä viimeinen ammatti, mihin maahanmuuttaja haluaa hakea, sillä se vaatii tietynlaisen tietopohjan ja yhteiskunnan tuntemusta, kertoo turvallisuuskurssista sisäministeriössä vastaava projektipäällikkö Said Aden.

Ennakkoluulot rajoittavat

Suurin este koulutukseen ovat kielivaatimukset. Lisäksi esimerkiksi monilla pakolaisina Suomeen tulleilla on epäluuloja poliisia kohtaan synnyinmaansa kokemusten takia, minkä takia vanhemmat eivät kannusta Suomessa syntyneitä lapsiaan poliisin ammattiin.

- Kaikissa kulttuureissa poliiseja ei arvosteta ja heidät nähdään mielivaltaisina rosvoina. Maahanmuuttajanuori ei välttämättä siis saa kotoa kannustusta poliisiksi hakemiseen, Aden toteaa.

Adenin mukaan myös poliisin ennakkoluulot saattavat arveluttaa maahanmuuttajia.

- Poliisit ja maahanmuuttajat ovat kaksi sellaista yhteisöä, joilla kummallakin on omat ennakkoluulonsa ja käsityksensä toisistaan. He eivät välttämättä heti löydä toisiaan ja siksi yritämme tällä hankkeella tasoittaa tietä.

Etnistä taustaa ei tilastoida

Työssä jo olevien ulkomaalaistaustaisten poliisien määrää on vaikea selvittää, sillä laki kieltää etnisen alkuperän tilastoimisen. 2003 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan vuosien 1997 - 2002 välisenä aikana poliisiksi haki 60 etniseen vähemmistöön kuuluvaa. Heistä koulutukseen pääsi 10. Vain kolme oli syntynyt ulkomailla.

Poliisihallituksen ylitarkastaja Kirsi Hack arvioi, että ulkomaalaistaustaisia poliiseja on Suomessa mieluummin kymmeniä kuin satoja.

- Emme tilastoi poliisien etnistä taustaa, mutta käsityksemme on se, että ulkomaalaistaustaisia poliiseja on muutamia kymmeniä, poliisihallituksen ylitarkastaja Kirsi Hack sanoo.

Määrän pienuudesta kertoo sekin, ettei turvallisuusalan valmennuskurssia käyvä Edmond Tako, 21, ole koskaan nähnyt Suomessa maahanmuuttajapoliisia.

- Olen kyllä kuullut kahdesta, mutta en ole ikinä nähnyt heitä, Tako ihmettelee.

Tako haaveili pikkupoikana kotimaassaan Afrikan Norsunluurannikossa poliisin ammatista. Hän on asunut kolme vuotta Suomessa, muttei pysty näkemään itseään täällä poliisina kieli- ja kulttuurierojen vuoksi.

- Tiedän sen, että minusta ei tulisi hyvää poliisia Suomessa. Kieli, kulttuuri ja tavat ovat liian erilaisia, Tako sanoo.

Koulutuspaikat vähenemässä

Poliisikoulutuksen aloituspaikkoja aiotaan vähentää säästösyistä noin sataan vuosittain. Aiempina vuosina paikkojen määrä on vaihdellut 300:n ja 500:n välillä. Koulutuspaikkojen väheneminen kaventanee entisestään maahanmuuttajien mahdollisuuksia päästä ammattiin.

Judo-opettajanakin toiminut dagestanilainen Keran Ibragimkhalilov kuitenkin uskoo, ettei hän ole vailla mahdollisuuksia päästä poliisiksi.

- Sanoisin, että mahdollisuus on 50 prosenttia. Mutta se on tavoite.