Tulos ilmenee Turun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa valmistuneesta tutkimuksesta. Siihen osallistui yli 600 maahanmuuttajataustaista ja noin tuhat suomalaistaustaista perusopetuksessa olevaa koululaista, heidän vanhempansa ja noin 140 opettajaa.

Maahanmuuttajataustainen oppilas jatkaa kuitenkin suomalaistaustaisia harvemmin lukioon ja suorittaa korkeakoulututukinnon. Selvästi useampi heistä jää kantasuomalaisiin verrattuna pelkän perustutkinnon varaan.

- Tänä päivänä kun maahanmuuttajapuhe usein on ongelmapuhetta, tämä on tietysti sen kanssa selkeässä ristiriidassa, sanoo erityispedagogiikan professori Joel Kivirauma Turun yliopistosta.

Hänen mukaansa tutkimus tarjoaa myös kouluille eväitä toimia jatkossa maahanmuuttajaoppilaiden kanssa.

Kielitaito on kaiken A ja O

Maahanmuuttajalasten opetuksessa kielitaidolla on keskeinen merkitys.

- Jos kielitaito ei kehity heti opetuksen alkuvaiheessa, tulee varmasti ongelmia, Kivirauma painottaa.

Kasvatustieteen professori Risto Rinne sanoo, että maahanmuuttajalasten ja heidän vanhempiensa myönteinen suhtautuminen koulunkäyntiin ja mahdollisuuksiin työllistyä pitäisi osata käyttää paremmin hyödyksi.

- Kyllä niille myönteisille odotuksille ja toiveille pitäisi löytyä konkreettista vastinetta todellisuudesta. Nyt näyttää siltä, ettei näin ole ja maahanmuuttajalapset ovat vaarassa syrjäytyä peruskoulun jälkeen. Ellei muutoksia tähän tule, Suomessa tulee olemaan ongelmalliset olosuhteet. Voisin viitata tässä moneen Euroopan maahan, Rinne sanoo.